| Kuvaus |
Linnoituksen länsilaidalla, Pallon lahden rannalla sijaitsi Lappeen markkinapaikka, jolle kuningatar Kristiina myönsi kaupunkiprivilegiot vuonna 1652. Linnoitus sai ensimmäisen kaavasuunnitelmansa jo vuonna 1649, jota pidetään kaupungin perustamisvuotena. Uudenkaupungin rauhan ja Viipurin menetyksen myötä 1721 Lappeenrannasta tuli valtakunnan itäisin kaupunki. Kaupungin linnoitustyöt käynnistettiin.
Turun rauhassa 1743 Lappeenranta jäi Venäjän puolelle. Linnoitus liitettiin Pietarin turvaksi rakennettavaan puolustusjärjestelmään, kaupungin varustuksia lisättiin ja vahvistettiin. Linnoitusmäelle pystytettiin useita kivisiä julkisia rakennuksia, joiden arkkitehtuuri noudatti Venäjältä tulleita klassisia tyylipiirteitä. Suomen sodan 1808-09 jälkeen kaikki Vanhan Suomen linnoituslaitteet kävivät tarpeettomiksi, kun Suomi liitettiin kokonaisuudessaan Venäjään. Lappeenrannan Linnoitus lakkautettiin vuonna 1810, mutta rakennukset jäivät vielä varuskunnan käyttöön. Alueen siviilikäyttö alkoi jo 1810-luvulla, kun vankilahallinnon alainen naisten kehruuhuone aloitti toimintansa. 1880-luvulla naisvankilan siirryttyä Hämeenlinnaan alueelle sijoittui miesten vankila, joka toimi 1950-luvulle. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Linnoitukseen rakennettiin huomattava määrä kasarmi-, asuin- ja varastorakennuksia. Tällä hetkellä Linnoitukseen on sijoittunut museoita, gallerioita, käsityöpuoteja ja kahviloita. Monet entisistä kasarmirakennuksista toimivat nykyisin asuntoina.
Alueen tuhoutuminen alkoi, kun länsipuolen varustusten ja bastionien päälle alkoi rautatien ja itäpuolelle satamaan johtava tie. Vuodesta 1976 alkaen tehdyt linnoituslaitteiden ja rakennusten korjaustyöt ovat korostaneet Lappeenrannan Linnoituksen historiallista arvoa ja erityisluonnetta. Varustusten ja bastionien korjaustyöt valmistuvat vuonna 2005. .
|
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kaupunkiympäristöt linnoituskaupungit linnoitusvaruskunnat |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Frisenheiminkuja 5 (rak. 8) |
| Katariinantori 4-6 (rak. 18) |
| Katariinantori 2 (rak. 25) |
| Katariinantori 8 (rak. 16) |
| Kehruuhuoneenkuja 2 (rak. 1a) |
| Kehruuhuoneenkuja 6, Kaupunginarkisto (rak. 1 b) |
| Kehruuhuoneenkuja 7, (rak. 4-5) |
| Kehruuhuoneenkuja 8, kuvataidekoulu (rak. 2) |
| Kristiinankatu 1, kahvila ja myymälät (rak. 55) |
| Kristiinankatu 1:n piharakennus (rak. 56 a) |
| Kristiinankatu 12 (rak. 19) |
| Kristiinankatu 15, Etelä-Karjalan museo (rak.27-28) |
| Kristiinankatu 16 (rak. 20) |
| Kristiinankatu 2, Ratsuväkimuseo (rak. E) |
| Kristiinankatu 20, nk. urheilutalo, nyk. ravintola (rak. 9) |
| Kristiinankatu 3, Ortodoksinen kirkko (rak. A) |
| Kristiinankatu 4, vihreä makasiini (rak. 50) |
| Kristiinankatu 5, Ortodoksinen pappila (rak. B) |
| Kristiinankatu 6, vihreä makasiini (rak. 22) |
| Kristiinankatu 8-10, taidemuseo (rak. 23 ja 24) |
| Kristiinankatu 9, komendantintalo (rak. C) |
| Pikisaarenkatu 2 (Rapasaaren rautatieasema) |
| Pokrovanaukio 3 (rak. 56) |
| Pokrovanaukio 5 (rak. 59) |
| Rahakellari, läntinen vallialue, (rak. G) |
| Ruutikellari, linnoitusmäen koillisosa, (rak. H) |
| Satamatie 10, (rak. 88-89) |
| Satamatie 15 (rak. 94) |
| Satamatie 17, (rak. 92) |
| Satamatie 19, (rak. 91) |
| Satamatie 4, (rak. 85) |
| Satamatie 6, (rak. 86) |
| Satamatie 8, (rak. 87) |
| Suvorovinkuja 1, ortodoksinen srk-sali (rak. 61) |
| Suvorovinkuja 3, tanssiopisto (rak. 65) |
| Vanhapuisto |
| Vesiportinkuja 3 (rak. 66) |
| Vesiportinkuja 5 (rak. 67) |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2013 Lappeenrannan keskustan osayleiskaava rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2013 |
| 2011 Etelä-Karjalan rakennusperintöaineiston digitointi |
| 2010 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY |
| |
Hae alueita ja kohteita
Linnoitus