 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Pikisaarenkatu 2 (Rapasaaren rautatieasema) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 405-1-9903-0 Pikisaarenkatu 2, 53900 Lappeenranta |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Saimaan rannalla sijaitseva Rapasaaren asema on Saimaan vesiliikenteen ja rautatien ensimmäinen leikkauspiste.
Lappeenrannan radan satama-asema Rapasaari on rakennustyypiltään pysäkin piirustusten mukaan tehty paviljonkimainen rakennus. Hirsirakenteinen asema on satulakattoinen ja siinä on radan puolella avokuisti. Asema on nykyisin puistoalueella. Lähiympäristö on muuttunut, ja Rapasaareen johtanut rata on purettu. Rapasaaren asema valmistui 1885, Saimaan rahtiliikennettä varten. Aseman on suunnitellut insinööri K. R. Wessberg rautatiehallituksen tyyppipiirustusten mukaan. Asemalla onkin rautatierakennukselle tyypillinen kuisti ja edessä kiviportaat. Alkuaan rakennus on ollut huomattavasti nykyasuaan koristeellisempi. Kuistin kaiteissa, pylväissä ja räystäissä on ollut lehtikoristelua. Rakennusta ympäröi puisto. Aseman edessä ollut (osa jäljellä) kiskot, jotka ovat ulottuneet suoraan rantaan, mistä vaunuja on voitu lastata. Paalutustyöt satamalaituria varten tehtiin 1885. Laiturin pituus on 199 m ja leveys 16 m. Yhteys Saimaan vesistöalueelta Pietariin helpottui radan myötä tuntuvasti. Hanketta oli ajettu jo 1870-luvulta eteenpäin, mutta sen aikaansaaminen venyi kunnes asevelvollisten pataljoonan sijoittaminen Lappeenrantaan ja lähestyvä keisarillinen vierailu vuonna 1885 kiirehtivät lopullista päätöstä. |
| Historia |
| Riihimäki- Pietari –radan liikennöinti alkoi 1870. Simolasta vedettiin rata Lappeenrantaan osin sotilaspoliittisista syistä 1885, sillä Lappeenrannassa ryhdyttiin järjestämään suomalaisen sotaväen leirikokouksia. Lappeenrannan radan rakentamisen yhteydessä rakennettiin raiteet Saimaan rannalle Rapasaareen.
Satama oli rakennettu linnoituksen pohjoispuolelle ratahankkeen yhteydessä. Paalutustyöt satamalaituria varten tehtiin talvella ja päällystys kesällä 1885. Rata valmistui ennen keisarivierailua 3.-11.8.1885, jolloin keisari Aleksanteri III ja kruununperijä Nikolai tekivät virallisen vierailun Suomeen matkustaen reittiä Pietari-Viipuri-Lappeenranta-Lauritsala-Helsinki-Pietari. Sataman rahtiliikennettä varten rakennettu Rapasaaren rata kulki Lappeenrannan Linnoituksen länsivallien poikki. Satamalaiturin pituus oli 119 m. Rapasaaresta rakennettiin rata myös Pallonlahden teollisuusalueelle ja edelleen Voisalmensaarelle. Rapasaaren asema on rakennettu Lappeenranta radan rakentamisen yhteydessä vuonna 1885. Rakennus oli meripelastusseuran käytössä kesään 2026 asti. Elokuussa 2026 tiloissa aloitti toimintansa kahvila-bistro. Rakennuksen viereinen Rapasaarenpuisto palautettiin asemapuistomaiseen muotoonsa vuonna 2024, jolloin puisto saneerattiin. |
| Lähteet |
| Putkonen, Lauri, Lappeenranta kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja alueet, Etelä-Karjalan museon julkaisut n:o 3,s. 21
Castrén, Liisa 1957. Lappeenrannan kaupungin historia 1812-1918, ss 347-52. Jorma ja Päivi Tuomi-Nikula. Keisarit kesälomalla Suomessa. Atena 2002. Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Rapasaaren rautatieasema https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4176 Lappeenrannan kaupunki. Rapasaarenpuisto. Rautatieasemapuisto Saimaan rannalla https://www.lappeenranta.fi/fi/liikenne-ja-kaupunkiymparisto/puistot-ja-viheralueet/rapasaarenpuisto Lappeenrannan karttapalvelu https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ Etelä-Saimaa. Rapasaaren asemalle haetaan uutta toimijaa, kahvila mahdollinen – Tältä siellä näyttää nyt (17.4.2026) https://www.esaimaa.fi/paikalliset/9381158 |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (Linnoituksen asemakaavan muutos 405-2036, 07.06.1997):
VP/s Puisto, jonka alueella säilytetään hyväkuntoinen puusto. Puisto kunnostetaan Asemapuistosta säilyneiden tietojen perusteella historialliseen asuunsa. Puistoalueella sijaitseva rakennushistoriallisesti merkittävä asemarakennus on säilytettävä. Rakennusta ei saa purkaa eikä sen ulkoasua muuttaa. Alueella sijaitsevat rautatielaitteet tulee säilyttää. Alueelle voidaan sijoittaa museoveturi ja vaunuja. sr Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennuslain 135 pykälän 1 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Yleiskaava (KESKUSTAAJAMAN OYK 2030 keskusta-alue 405-Y49, 17.08.2018): Vp Puistoalue. sr-1 (2) Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylä- tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kävelypainotteinen ydinkeskusta-alue. Kävelypainotteisen alueen katujen ja aukioiden pintamateriaalien, kalusteiden ja valaistuksen laadun tulee olla korkeatasoisempia kuin normaalissa katuympäristössä ja soveltua kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Kävelypainotteisella alueella voidaan erikseen osoittaa kävelykatuja ja kävelypainotteisia katuja. Kävelykadut tulee toteuttaa turvallisina, korkealaatuisina ja esteettöminä ensisijaisesti jalankulkua palvelevina ympäristöinä. Moottoriajoneuvoliikenteen nopeutta tulee rajoittaa nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisin keinoin. Maakuntakaava: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenne väylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Rakennus on suojeltu rautatierakennusten suojeluohjelmassa (kohde-id 18296). Ks. Museoviraston rautateiden suojelusopimus. Asema (sr) ja Rapasaaren puisto (VP/s) suojeltu asemakaavalla 24.2.1997. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| asema-alueet asemanpuistot kahvilat liikennealueet rautatieasemat ravintolat toimitilat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2006 Etelä-Karjalan merkittävät rakennukset/Lappeenranta |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2013 Lappeenrannan keskustan osayleiskaava rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2013 |
| 1998 Rautateiden sopimussuojelukohteet |
| × | ||
| < |
|
> |