 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Kristiinankatu 5, Ortodoksinen pappila (rak. B) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 405-1-5-5 Kristiinankatu 5, 53900 Lappeenranta |
| Rakennukset |
| Historia |
| Tehdyt toimenpiteet:
Kiinteistölautakunnan pöytäkirja 1929-1967, IICd:1 10.11.1929 Ehdotettu talousarvioon vuodelle 1930 pappilan ulkomaalaus. 20.6.1931 Päätettiin papiston taloon rakennuttaa vesi- ja viemärijohto yhdistettäviksi joko kaupungin tai Keskusvankilan vesi- ja viemärijohtoihin. 1.11.1931 Hyväksyttiin Lappeenrannan keskusvankilan kanssa sopimus vesi- ja viemärijohdosta. 10.6.1933 Pappilan asuinrakennus päätettiin maalauttaa ja urakka annettiin G Tasihinille erikseen tehdyn sopimuksen mukaan. Päätettiin korjauttaa pappilan asuinrakennuksen sokkeli sekä portaat. 20.4.1935 Päätettiin tervata ja paikata pappilan ulkorakennuksen katto sekä tehdä muuta tarpeen vaatimia korjauksia ja maalauttaa koulutalon ovet. 12.4.1937 Päätettiin maalauttaa pappilan katto ja annettiin urakka maalari J. Heinoselle smk 7.50 neliömetriltä. 26.9.1938 Rovastin huoneistossa päätettiin suorittaa korjaustöitä. 5.6.1942 Koska pappilassa osa sähköjohdoista on uusimatta, päätettiin ne uusia ja antaa tämä työ Laatu-Sähköliikkeen suoritettavaksi. 20.5.1943 Päätettiin korjauttaa pappilassa uuni ja tehdä tarpeen vaatimia korjauksia. 4.6.1944 Päätettiin korjauttaa lukkarin huoneisto. 5.6.1946 Päätettiin tervata pappilan asuinrakennuksen katto ja antaa se A. Stefanoffin tehtäväksi; samoin päätettiin korjata pikku kellari. 4.6.1947 Päätettiin pappilassa tehtävän aidan tarpeisiin sahauttaa lautaa hautausmaalla poistettavista puista. 28.5.1948 Päätettiin uusia pappilassa aita, uusia liiterin katto..sekä laittaa käyttökuntoon iso kellari. 10.9.1948 Rovasti A. Rasumovin muutettua seurakunnan esimiehen asunnosta päätettiin suorittaa siinä täydellinen remontti. 25.5.1949 Lukkarin asunnossa päätettiin suorittaa täydellinen remontti. Koska pappilan kellariin sateella pyrkii tulemaan vettä, päätettiin uusia sen katto muuttamalla suuntaa. 24.5.1950 Päätettiin korjauttaa pappilan asuinrakennuksen katto ja maalata se. 29.9.1951 Päätettiin tiedustella, paljonko w.c:tten laittaminen pappilarakennukseen tulee maksamaan. 10.9.1951 Pappilassa – paikan päällä – asiantuntijan Mikonsaaren kanssa tarkastettiin mahdollisuuksia, mihin wc pappilassa voidaan laittaa. 15.5.1952 Koska seurakunnan esimies pastori i Leo Merras pyysi mahdollisuutta saada pappilan tontille autovajan, päätettiin siihen suostua ja katsottiin sopivimmaksi kohdaksi rakentaa se kirkon halkovajan yhteyteen pappilan tontille. Päätettiin tehdä täydellinen korjaus kirkonvahtimestarin asunnossa. Päätettiin tehdäö korjauksia seurakunnan esimiehen asunnossa m.m. peittää linoleumilla yksi huone. 5.7.1953 Koska palotarkastus oli määrännyt pappilan tontilla olevan autotallin vuorata sisältäpäin tulenkestävällä päällysteellä, päätettiin vuorata se kipsoniitilla. 15.10.1953 Päätettiin laittaa pappilaan ulkovalaistus sekä ulottaa sähkövalaistus kellariin, käymälään ja autotalliin, johon viimemainittuun laittaa myös pistorasia. Tästä sähkökulutuksesta maksaa seurakunta ”Pappila” nimisestä mittarista. 30.3.1954 Päätettiin kirkkoherran asunnossa – pappilassa – purkaa vanhanaikainen hella-leivinuuni ja laittaa tilalle uudenaikaisempi. 9.6.1954 Päätettiin tiedottaa seurakunnan neuvostolle kokouksen päätöksistä, jotka koskevat keskuslämmityksen ja wc:n laittamista pappilan rakennukseen. Näitten suhteen tiedotetaan, että virkatalolautakunnan puheenjohtaja on antanut ins. Grönqvistille tehtäväksi laatia suunnitelman ja summittaisen kustannusarvion niin keskuslämmityksen kuin wc rakentamisesta. |
| Historia |
| 6.7.1954
Puheenjohtaja esitti ja selosti insinööri Grönqvistin pappilan rakennusta varten laatimat kuskuslämmitys ja wc:n laitteiden piirustukset. Näitten pohjalla päätettiin jättää piirustukset selostuksineen kahdelle vesijohtoliikkeelle ja kahdelle rakennusliikkeelle. Vesijohtoliikkeistä valittiin Vesijohtoliike Pesonen ja Lappeenrannan Putkirakenne. Rakennusliikkeistä valittiin Veljekset Meuronen Oy ja rakennusmestari Eino Ryyppö. Nämä tarjoukset pyydetään jättämään virkatalolautakunnalle viimeistään 14 päivänä elokuuta 1954. 14.8.1954 Tarkastettiin pappilarakennuksen keskuslämmityksen ja wc:n laitteiden rakentamisesta jätetyt tarjoukset. Vesijohtoliikkeistä päätyi Vesijohtoliike Pesosen tarjous summaan 1.997.000 markkaan, Lappeenrannan Putkirakenne tarjous 1.193.000 markkaan. Rakennusliikkeistä päätyi rakennusmestari Eino Ryypön tarjous 2.090.000 markkaan ja Veljekset Meuronen Oy:n tarjous 1.100.000 markkaan. Päätettiin, kantaansa sen enempää määrittelemättä, jättää nämä seurakunnanneuvoston harkittavaksi syystä, että yllä mainittujen rakennelmien kustannus nousee yli määrärahojen puitteen. Kuitenkin päätettiin lausua toivomus, että näitten rakennelmien toteuttamista ei siirrettäisi enää tuonnemaksi. 23.8.1954 Todettiin, että seurakunnan valtuusto 15. päivänä elokuuta 1954 pitämässään kokouksessa antoi virkatalolautakunnalle täydet valtuudet hoitaa keskuslämmitys ja wc-laitteiden rakentamisasiassa pappilan rakennuksessa. Tarkastettuaan vielä kerran keskuslämmityksen ja wc:n laitteiden rakentamisesta jätetyt tarjoukset, päädyttiin siihen, että rakennustyö annetaan rakennustoimisto Veljekset Meuronen Oy:lle ja putkityö vesijohtoliike Pesoselle. Paikalle kutsuttujen rakennusmestarien Tauno ja Eino Meurosen ja teknikko Pesosen kanssa neuvoteltiin rakennusasioista ja päätettiin kokoontua paikan päällä tutustumaan asiaan ja harkitsemaan, olisiko edullisempaa kaivaa pannuhuone rakennuksen alle kuin rakentaa kirkon tontille varsinainen kattilahuonerakennus. 30.8.1954 Koska paikanpäällä suoritetussa tarkastuksessa havaittiin, että kattilahuone on helpompi rakentaa pappilan rakennuksen alle ja että se sinne sijoitettuna ei häiritsisi ulkonäöllä kirkon ympäristöä kuin erilliseksi rakennukseksi rakennettuna kirkon tontille, päätettiin se rakentaa pappilan rakennuksen alle. 22.9.1954 Koska pappilassa rakennettavien keskuslämmityksen ja wc laitteiden johdosta joka huoneistossa komerotila pienenee, päätettiin laittaa niitä uusiin sopiviin paikkoihin. Päätettiin hankkia ins. Grönqvistiltä piirustukset keskuslämmityksestä kirkkoon ja vetää johdot kirkon seinämän läpi valmiiksi. 20.12.1954 Rakennustyön vastaanotto…kirkkoherran vannahuone… 15.5.1955 Tarkastettiin kirkkoherran asunnossa tehtäviä korjauksia ja päätettiin tehdä täydellinen korjaus huoneistossa. Salin ja ruokasalin seinä päätettiin poistaa, kuitenkin käsitettävä näin syntynyt yhteishuone (alko-oviaukolla) kahdeksi huoneeksi. Huoneista poistetaan tarpeettomina uunit ja lattiat, jotka kaipaavat uuden päällystyksen, peitetään uudella korkkimatolla sekä kaikki huoneet käydään läpi keittiötä lukuun ottamatta. Ikkunoitten ja ovien karmit lahonneilta osilta päätettiin korjata, samoin paikata pappilan katto. 4.7.1955 Pappilan rakennuksen tikkaat päätettiin uusia ja hankkia siihen rautatikkaat. 2.11.1955 Kokous tutustui ensin kirkon lämmityslaitteisiin sekä kirkossa että keskuslämmityshuoneessa. Kaikki laitteet todettiin täysin kunnollisiksi ja käyttökelpoisiksi. 21.6.1956 Päätettiin tehdä kanttorin huoneustossa seuraava remontti. Huone 1: uuni poistetaan, seinät mahdollisuuden mukaan ojastaan, lattian päällys uusitaan, välimatto laitetaan …levyistä sekä suoritetaan maalaus maalattavilta kohdilta. Huone 2: samat työt, paitsi kattoa, keittiöön laitetaan peräseinälle ääneneristyslevyt, tapiseerataan öljytapeteilla sekä oven viereen tehdään kiinteä säilytyskaappi. 15.7.1956 Puheenjohtaja ilmoitti, että kanttorin asunnon korjauksesta on sovittu maalari Oikkosen kanssa. Päätettiin suorittaa keittiön korjausta kirkkoherran asunnossa ja antaa tämä työ maalari Oikkoselle. 5.2.1957 Päätettiin uusia pappilan peltikatto ja annettiin tämä työ niin entisen purku, mahdolliset puukorjaukset kuin uuden laitto peltiseppä Väinö Lindqvistille: pellitys 650 mk neliöltä ja muu työ laskun mukaan. 2.7.1957 Päätettiin suorittaa pappilan päärakennuksen ja ulkorakennuksen maalaus. Tehtävä annettiin maalari Vasili Tjurinille: päärakennus 80.000 mk:n ja ulkorakennuksen 25.000 mk:n urakkasummasta sekä mahdolliset maalaustyötä edeltävät työt laskun mukaan. Päätettiin maalauttaa kirkkoherran keittiö ja tapiseerata se. 30.5.1958 Päätettiin hankkia kanttorin asuntoon kiinteä keittiökalusto kaappeineen ja pöytineen ruostumattomasta teräksestä. |
| Historia |
| 30.8.1959
Otettiin käsiteltäväksi pappilan autotalli-saunarakennusasia. Puheenjohtaja selosti tämän asian vaiheita seuraavasti: kaupungin rakennustoimistossa annettiin epäävä vastaus suunnitteluun rakentaa ym rakennus pappilan ja kansalaiskoulun työpajan väliin rakennusjärjestyksen vastaisena. Puheenjohtaja pyysi kaupungin arkkitehtiä Ahjopaloa käymään paikan päällä tutustumassa pappilan tonttiin ja ehdottamaan paikan minne a-s -rakennus voitaisiin rakentaa. Arkkitehti tutustuttuaan tonttiin katsoi, että nykyisen väliaikaisen autotallin kohdalle voitaisiin sijoittaa uusi autotallirakennus, mutta ei yhdistettyä autotallisaunarakennusta, koska pinta-ala ei sitä salli eikä ole tarkoituksenmukaista viedä saunarakennus niin kauaksi vesijohto- ja keskuslämmitysrakenteista näitten rakennuskustannusten takia. Mutta hän ehdotti, että rakennettaisiin autotalli nykyisen väliaikaisen autotallin kohdalle ja saunarakennus erillisenä nykyiseen ulkorakennukseen. Kustannusten takia mieluummin asuinrakennuksen puoleiseen päähän. Hän katsoi myös, että autotallin ei saa olla lämmin viimeistenkin tutkimusten mukaan vaan auton moottorin alla heikko lämpö esim. sähkölämmittäjän avulla starttivalmiuden takia. Kun autotallirakennusajatuksen syntyessä esitettiin papiston taholta toivomus rakentaa sen yhteyteen sauna- ja pesutuparakennelma vaikkapa seuraavassa rakennusvaiheessa ja kun ensimmäinen vaihe oli uuden autotallin rakentaminen. Kiireellisempi ja valtuuston antama toimenpide, pyysi puheenjohtaja arkkitehti Ahjopaloa laatimaan piirustukset nykyisen väliaikaisen tallin kohdalle. Arkkitehti Ahjopalo siirsi tämän tehtävän rak.mest. E. Bergmanille. Piirustukset valmistuivat niin myöhään että puheenjohtaja ei ehtinyt niitä esittää virkatalolautakunnalle vaan esitti ne suoraan valtuustolle. Koska kylmätalli ilman heti valmistuvaa sauna-pesutuparakennelmaa eikä sijoituspaikkakaan miellyttänyt a. o. päätyi valtuusto siihen, että koko suunnitelma on uusittava ja katsoi, että on valittava toimikunta laatimaan uusi suunnitelma pappilan tontille ja valitsi tähän toimikuntaan johtaja Viktor Ristalan ja agronomi Johannes Wolkoffin. Tämä toimikunta otti kohdaltaan uudelleen yhteydenkaupungin rakennustoimistoon yllä mainittujen rakennelmien sijoitusmahdollisuuksista ja päätyi siihen, että taloudellisinta rakennelma on sijoittaa ulkorakennuksen asuinrakennuksen puoleiseen päähän. Toimikunta tilasi valmistavat piirustukset rak. mest. E Bergmannilta ja pienin muutoksin piirustukset hyväksyttiin eteenpäin esitettäviksi. Toimikunta katsoi, että seuraavat toimenpiteet kuuluvat sitten virkatalolautakunnalle. Koska valtuuston kokous kiiruhtaa asiaa on tämä kokous kutsuttu jo ennen kuin valtuusto on yllä mainitun toimikunnan esittämän suunnitelman hyväksynyt, jotta virkatalolautakunta perehtyisi asiaan. 15.9.1959 Todettiin, että seurakunnan valtuusto kokouksessaan 13.9.1959 päätti rakentaa pappilan tontille autotalli-saunarakennuksen sen suunnitelman mukaan, minkä suunnitelman laatimiseen valittu toimikunta esitti ja mihin virkatalolautakunta alustavasti tutustui kokouksessaan 30.8.1959 ja että seurakunnan valtuusto jätti y.m. rakennelman rakennuttamisen virkatalolautakunnalle. Koska rakentaminen tulee vaatimaan kaivauksia puutarhassa, päätettiin ilmoittaa asianomaisille kirkkoherralle ja kanttorille, että siirtäisivät kaivauksientieltä haluamansa kasvit. Rakennettavista varastosuojista päätettiin siirtää siellä olevat tavarat seurakunnan hallittaviin suojiin sikäli kuin mahtuvat ja jos tarve vaatii niin pyytää tilaa khran, kanttorin ja vahtimestarin varastosuojissa. Pyydettynä kokoukseen toimitusjohtaja Tauno Meuronen selosti virkatalolautakunnalle tarjouksensa autotalli-saunarakennelmasta, joka kohoaa 1.630.000 mk:aan. Neuvoteltiin mahdollisuuksista rakennusteknillisiä kohtia muuttamalla saada kustannukset alenemaan. Johtaja T. Meuronen lupasi tutkia asiaa ja jättää uuden tarjouksensa. 21.9.1959 Päätettiin tehdä urakkasopimus autotalli-saunarakennelmasta ja päädyttiin, että Velj. Meuronen Oy Rakennustoimiston tarjous on edullisin. 20.11.1959 Todettiin autotallisaunarakennus rakennetuksi annettujen piirusten ja muutosohjeiden mukaan. |
| Historia |
| 15.6.1960
Merkittiin, että virkatalolautakunta on tänään toimittanut kevätkatselmuksen pappilassa. Kirkon ja pappilan tonttien kulmauksessa olevan liiterin purku annettiin khra i. L. Merrakselle. Purkamisen vastineeksi luovutettiin korvauksetta liiterin koko materiaali hänelle. Liiterin pohjan siivous jätettiin ulosottoap. L. Martikaisen tehtäväksi, joka korvauksena autotallin vuokrasta viime talven ajalta. Pappilan saunaan päätettiin hankkia pyykin huuhteluallas mitoiltaan n. 60x80x60. Päätettiin purkaa pihan perällä oleva puuaita ja tilalle laittaa panssariverkkoaita ja portin sijoituspaikaksi jätettiin entinen paikka. Kirkon ja pappilan tontti päätettiin erottaa matalalla n. 60 cm:n korkuisella panssariverkkoaidalla. Pappilan takapihalle päätettiin pystyttää pyykinkuivausteline ja sopivaan kohtaan liiterin taakse mattojen puhdistusteline. Kirkkoherran huoneustossa päätettiin tarkistaa korkkimatot liimausten kohdalla. Siinä tapauksessa, että kanttori hankkii itselleen voimavirtaa vaativan sähköhellan, päätettiin vetää voimavirta kanttorin keittiöön. Koska khran keittiöportaat ovat uusittavassa kunnossa päätettiin ne uusia. Kun talvisin ja keväisin katolla sulava lumi jäädyttää portaitten pinnan, päätettiin portaitten kohdalle laittaa kaikkien portaitten kohdalle katos. 14.9.1960 Aitojen poisto ja uusien laittaminen sekä pyykin kuivaustelineen ja mattojen puhdistustelineen laittaminen oli annettu Lampinen&Lehmuskosken rakennusliikkeelle urakalla suoritettavaksi 120.000 mk:sta Samalle rakennusliikkeelle oli myös annettu urakalla tehtäväksi khran keittiöportaitten teko ja kanttorin ja vahtimestarin portaitten korjaaminen samoin kuin katosten portaitten kohdalle rakentaminen 130.000 mk:sta. Koska khra oli keittiöönsä virka-asunnossa aikanaan kustannuksellaan laittanut keittiöaltaan, päätettiin se lunastaa häneltä. 14.11.1960 Päätettiin kirkkoherran asunnon ns. lastenkamariin laittaa vaatekomero. Samoin päätettiin laittaa jatkona entiseen komeroon kanttorin keittiössä vaatekomero. 7.6.1961 Koska autotallin alla oleva talouskellari pysyy jatkuvasti kosteana, päätettiin etsiä syy tähän ja löydyttyä korjauttaa se. 8.8.1962 Tarkastuksen päätyttyä teki virkatalolautakunta seuraavat päätökset: 1. Virkatalon ulkorakennuksen katto korjataan ja tervataan. 2. Yhteisessä käytössä olevassa ruokakellarissa totesi lautakunta että sen jälkeen kuin kellarin katonräystään oli asetettu pitempi kouru, on kellarissa ollut huomattavasti vähemmän kosteutta ottaen huomioon poikkeuksellisen kostean kesän ei kellarissa esiintynyt mitään seinän vuotamia. 14.8.1962 Päätettiin poistaa kellarin puulattia ja tilalle valetaan betonista vastaava lattia. 29.7.1963 Seurakunnanneuvoston antama tehtävä, joka koskee kirkkoherran kanslian sijoittamista kirkkoherran asunnosta erilliseen paikkaan päätettiin esittää jätettäväksi toistaiseksi. 20.8.1963 Seuraavat päätökset: Kirkkoherran asunto Lautakunta päätti korjauttaa välittömästi ulko-oven kirjeluukun….Lautakunta päätti kannattaa kirkkoherran tekemää ehdotusta kanslian muuttamisesta erilliseen paikkaan ja päätti ehdottaa valtuustolle…Muutostyö tehtäisiin seuraavasti: kanslia sijoitettaisiin nykyisin makuuhuoneena olevaan huoneeseen, johon johdetaan erillinen ulko-ovi, eteisestä johdetaan kierre tai muuntapainen porras talon ullakkoon, johon rakennetaan kaksi huonetta ja toisen huoneen käyttö on lähinnä suunniteltu vierashuoneeksi.. Kirkkoherran asunnon seinät ja katot oikaistaan ja vuorataan Sakopan tai vastaavalla aineella niin, että tapettien jatkuva repeytyminen estetään… Kanttorin asunto:…. |
| Historia |
| 27.5.1964
Päätettiin suorittaa seuraavat korjaukset: 1. Kirkkoherran asunto: Nykyisin kanslian huoneena olevassa sekä siitä seuraavassa olohuoneessa katot alennetaan ja päällystetään Haltex levyillä, väliovi aukko suurennetaan ja asetetaan liukuovi. Seinät oikaistaan ja päällystetään Haltex levyillä. Muissa huoneissa korjataan seinäpaperihalkemat ja uusitaan tapetit. Lasten makuuhuoneessa siirretään vaatekaappi vastaiselle seinälle. Vannahuoneessa poistetaan sähköboileri ja asennetaan koko taloon lämminvesiputkisto kytkettynä keskuslämmityskattilaan. Akkunat ja ovet maalataan sekä pihalle johtava ulko-ovi uusitaan. Keittiössä hella pienennetään ja siirretään niin että keittiiöön voidaan sijoittaa sekä sähköliesi että pesupöytä. Keittiössä oleva kaappikomero korotetaan kattoon saakka. Keittiöstä ulos johtava eteinen päällystetään lastulevyllä. Lasten huoneen kanttorinpuoleinen seinä äänieristetään. 2. Kanttorin asunto: Huoneiden tapetit korjataan, keittiöön johdetaan lämmin vesi, asennetaan pesupöytä ja ulko-ovi uusitaan. 21.7.1964 Vahtimestari A. Stefanoffin asunnossa tarkastuksen jälkeen päätettiin suorittaa korjaukset ja muutokset seuraavasti: 1. Huone: Katto maalataan Jokerilla, korkkimatto uusitaan, akkuna korjataan ja maalataan, kanttorin puoleinen seinä eristetään lastulevyllä. Lämpöputket, jotka kulkevat pannuhuoneesta ullakolle koteloidaan lastulevyllä, seinät vuorataan Oulun pinkopahvilla ja tapetoidaan. Sähköjohdot korjataan sähkötarkastuslautakunnan hyväksymällä tavalla. (korjaus pintavedolla). 2. Keittiö: Katto maalataan Jokkerilla, seinät korjataan ja maalataan Pesto värillä, ovet korjataan ja maalataan, pesualtaan yläpuolelle hankitaan astiankuivauskaappi. Korkkimatto uusitaan, ulospäin johtavan oven kynnykseen ruuvataan messinkikulmaraudat, hella tarkistetaan ja tarpeenn vaatiessa korjataan asianmukaiseen kuntoon, akkuna korjataan ja maalataan. ullakon akkuna korjataan. 3. Eteinen: Seinät ja katto maalataan Pesto värillä, ulko-ovi uusitaan ja maalataan, sähköjohdot tarkistetaan ja tarpeen vaatiessa uusitaan pintavedolla, lattia korjataan ja päällystetään kumimatolla jo nyt olevan lisäksi. Kanttori Y. Galkinin asunto: 1. Kristiinankadun puoleisessa huoneessa katto maalataan Jokkerilla, akkunat tarkistetaan ja maalataan, seinät korjataan Oulun pinkopahvilla ja tapetoidaan, toiseen huoneeseen johtava oviaukko suurennetaan kaksiosaiseksi, leveys 1,2 m ja asennetaan ovet. (tämä työ suoritetaan kanttori Galkinin erikoisestapyynnöstä) 2. Pihan puoleisessa huoneessa katto maalataan Jokkerilla, seinät korjataan Oulun pinkopahvilla ja tapetoidaan, pihalle johtavalle oikeanpuoleiselle akkunapokjalle asennetaan himmennetyt lasit. akkunapokat ja karmit maalataan. 3. Keittiössä katto maalataan Jokkerilla, seinät maalataan Pestolla, astiankuivauskaappi siirretään uunipuoleiselle sivustalle, keittiössä olevasta entisestä tiskipöydästä irroitetaan puulatikon osa ja päällystetään sen yläosa Iki-levyllä, jonka jälkeen huoneuston haltija saa asentaa sen parhaaksi katsomaansa paikkaan. Hellan viereinen seinä, jossa alaosassa on repeytynyt kaakelilevy, uusitaan. Akkunat ja ovet maalataan. Huoneuston haltijan pyyntöön, että keittiön uunin puoleinen osa erotettaisiin ylä osalta väliseinällä, joka olisi katolta n. 80 cm leveä, päätettiin jättää rak. mest. Tiittasen tutkittavaksi. Jos muutostyö voidaan tehdä vaarantamatta paloturvallisuutta, ilmanvaihtoa ja jos muutostyöllä on pysyvää tarpeellisuutta, niin rak. mest. Tiittanen hoitaa asian asunnon haltijan toivomuksen mukaisesti. 4. Eteisessä etuseinä, joka on nyt rimoitettu, vuorataan lastulevyllä, ulko-ovi uusitaan ja maalataan, seinät maalataan Pestolla. Sähköjohdot osittain irrotetaan ja kiinnitetään pintavedolla. Katkaisija uusitaan. 20.5.1967 Koska pappilan kellari jatkuvasti talvella hohtaa kylmää katosta, niin päätettiin se alhaalta päin eristää eristyslevyillä. Tehtävän otti suorittaakseen kanttori V. Huttu. |
| Historia |
| Pappilaa edeltävä rakennus ja tontti siirtyivät seurakunnan omistukseen 1873 Varvara Sheshunovin testamentilla. Hän omisti kiinteistön isänsä peruina. Vanha rakennus purettiin 1894 ja uusi pappila rakennettiin v. 1896. |
| Lähteet |
| Timo Tynkkynen 2020
YLE. Kirkkoherra penkoi arkistoja ja löysi 125-vuotiaan värin – katso, miltä alkuperäiseen asuun palautettu arvopappila näyttää nyt (11.8.2022) https://yle.fi/a/3-12556227 Lappeenrannan karttapalvelu https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (Linnoituksen asemakaavan muutos 405-2487, 09.07.2025:
Yk/s Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue, jonka kulttuurihistorialliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Alue on osa muinaismuistolain (295/63) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä, Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Piha-aluetta tulee hoitaa osana arvokasta historiallista kokonaisuutta. sr-33 Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti, historiallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuksessa tehtävistä korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Rakentamislupaan tulee liittää museoviranomaisen hyväksymä rakennushistoriallinen selvitys. Yleiskaava (KESKUSTAAJAMAN OYK 2030 keskusta-alue 405-Y49, 17.08.2018): SM-1 Muinaismuistoalue, jolla sijaitsee palvelujen, hallinnon ja asumisen toimintoja. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja linnoituslaitteita, rakennusjäännöksiä sekä kulttuurikerroksia. Muinaisjäännösten kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Alueelle saa sijoittaa historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön soveltuvia palvelujen, hallinnon ja asumisen tiloja. Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelyn ja pyöräilyn toimivuuteen sekä pysäköinti- ja huoltoliikenteen järjestelyihin. Linnoituksen vanhan säilyneen osan rakentamisperiaatteet ja suojellut sekä historiallisesti arvokkaat rakennukset tulee ottaa erityisesti huomioon uudisrakentamisen suunnittelussa. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kävelypainotteinen ydinkeskusta-alue. Kävelypainotteisen alueen katujen ja aukioiden pintamateriaalien, kalusteiden ja valaistuksen laadun tulee olla korkeatasoisempia kuin normaalissa katuympäristössä ja soveltua kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Kävelypainotteisella alueella voidaan erikseen osoittaa kävelykatuja ja kävelypainotteisia katuja. Kävelykadut tulee toteuttaa turvallisina, korkealaatuisina ja esteettöminä ensisijaisesti jalankulkua palvelevina ympäristöinä. Moottoriajoneuvoliikenteen nopeutta tulee rajoittaa nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisin keinoin. Maakuntakaava: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenne väylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| pappilat (virkatalot) uskonnolliset rakennukset |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |