 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Kristiinankatu 20, nk. urheilutalo, nyk. ravintola (rak. 9) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 405-1-9908-0 Kristiinankatu 20, 53900 Lappeenranta |
| Rakennukset |
| Historia |
| Aleksanteri I antoi määräyksen kehruuhuoneen perustamiseksi Lappeenrantaan 1816. Naisten työ- ja ojennuslaitokseen tuli rikoksista tuomitut naiset koko maasta ja osasta lääneistä irtolaiset. Nykyinen rakennus rakennettiin 1830-luvun lopussa vankien uudeksi työsaliksi. 1880-luvulla Suomen vankeinhoitolaitosta uudistettiin ja naisvangit siirrettiin Hämeenlinnan naisvankilaan vuonna 1881 ja tilalle tuli miesten työ- ja ojennuslaitos. Kankaiden valmistukseen tarvittavat työtilat vaihtuivat puusepänverstaaseen, maalaamoon sekä suutarin- ja räätälinverstaisiin. Nimi vaihtui Lappeenrannan kuritushuoneeksi 1900-luvun alkupuolella itsenäisyyden ajan koittaessa. Vuosina 1925–1938 vankila-alueen nimenä oli Lappeenrannan keskusvankila ja sota-aikana alue oli puolustusvoimien käytössä. Lappeenrannan Urheilutalo Oy vuokrasi rakennuksen puolustusministeriöltä viideksitoista vuodeksi 1.5.1947 alkaen ja rakennus alettiin tuntea Urheilutalona. Rakennuksessa järjestettiin urheilutapahtumia ja tansseja sekä muuta ohjelmaa. Vuonna 1974 rakennus siirtyi valtiolta Lappeenrannan kaupungille, mutta yhtiö jatkoi rakennuksessa vuokralla vuoteen 2013. Vuonna 2015 rakennuksen vuokraajaksi tuli Sari Kaasisen kasaama yritys eri alojen osaajista ja nimi vaihtui Kehruuhuoneeksi.
Linnoituksen sotilasrakennuksia päätyi vankeinhoidon käyttöön vuonna 1819. Vankilan käyttöön annettiin kaksi kasarmirakennusta sekä maaherrantalo. Lisäksi alueeseen kuului 1820-luvulla erilliset leipomo- ja pesutuparakennus, makasiinirakennus ja kolme käymälää. Kehruuhuoneen erotti omaksi alueekseen puuaita.1830-luvulla alueelle rakennettiin työhuonerakennus ja kirkon, sairaalan, ruokasalin ja työtuvan käsittävä rakennus. Vuoden 1840 jälkeen alueelle tehtiin muutamia talousrakennuksia. 1880-luvulla rakennettiin punatiilinen nelikerroksinen sellivankila, vanha saunarakennus korvattiin tiilirunkoisella paja- ja pesutuparakennuksella, vahtimestarin asunnoksi ja konttoriksi rakennettiin punainen hirsitalo, osa vanhoista talousrakennuksista purettiin ja uusia rakennettiin. Vankilarakennuksista on jäljellä kaupunginarkistona toimiva vanha kasarmirakennus, tyhjillään oleva toinen kasarmirakennus, vahtimestarin talo, entinen työvankilan sauna- ja pajarakennus, puiset varastorakennukset ja muonamakasiinin kellari sekä työhuonerakennus. |
| Lähteet |
| Talka, Anu; Puntanen, Pia 2005: Linnoitus ja kaupunki - Lappeenrannan historia 1812-1917. Lappeenranta, Lappeenrannan kaupunki.
Kurri, Miikka 2014: Linnoituksen urheilutalosta kehruuhuoneeksi. Museoviesti 2014. Lappeenranta, Etelä-Karjalan museo. Lappeenrannan karttapalvelu https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (Linnoituksen asemakaavan muutos 405-2487, 09.07.2025:
SM-3 Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolain mukainen Muinaismuistoalue. Alue on osa muinaismuistolain (295/63) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä, Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Ympäristöä tulee hoitaa niin, että kokonaisuuden arvo, linnoitusluonne, historiallinen kerroksellisuus ja luontoarvot säilyvät. Alueelle on laadittava erillinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. sr-33 Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti, historiallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuksessa tehtävistä korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Rakentamislupaan tulee liittää museoviranomaisen hyväksymä rakennushistoriallinen selvitys. Yleiskaava (KESKUSTAAJAMAN OYK 2030 keskusta-alue 405-Y49, 17.08.2018): SM-1 Muinaismuistoalue, jolla sijaitsee palvelujen, hallinnon ja asumisen toimintoja. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja linnoituslaitteita, rakennusjäännöksiä sekä kulttuurikerroksia. Muinaisjäännösten kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Alueelle saa sijoittaa historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön soveltuvia palvelujen, hallinnon ja asumisen tiloja. Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelyn ja pyöräilyn toimivuuteen sekä pysäköinti- ja huoltoliikenteen järjestelyihin. Linnoituksen vanhan säilyneen osan rakentamisperiaatteet ja suojellut sekä historiallisesti arvokkaat rakennukset tulee ottaa erityisesti huomioon uudisrakentamisen suunnittelussa. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kävelypainotteinen ydinkeskusta-alue. Kävelypainotteisen alueen katujen ja aukioiden pintamateriaalien, kalusteiden ja valaistuksen laadun tulee olla korkeatasoisempia kuin normaalissa katuympäristössä ja soveltua kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Kävelypainotteisella alueella voidaan erikseen osoittaa kävelykatuja ja kävelypainotteisia katuja. Kävelykadut tulee toteuttaa turvallisina, korkealaatuisina ja esteettöminä ensisijaisesti jalankulkua palvelevina ympäristöinä. Moottoriajoneuvoliikenteen nopeutta tulee rajoittaa nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisin keinoin. Maakuntakaava: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenne väylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |