Etelä-Karjalan kulttuuriperintötietokanta Kaaveli.fi

Parakkivaruskunnat Etelä-Karjalassa

Kirjoittaja: Kristiina Pesola

Nykyisen Etelä-Karjalan alueelle perustettiin ainakin I ja II Armeijakunnan parakkivaruskuntia Luumäeltä Taipalsaarelle ulottuvalle alueelle. II Armeijakunnan 5. Prikaatille perustettiin Luumäen Kivijärven varuskunta nykyisen Taavetin lomakylän seuduille Pärsäniemen ja Kukaslahden väliselle alueelle ja Puntarin alue, joka purettiin sotien jälkeen. II AK:lle rakennettiin 657 parakkia ja 106 kantahenkilökunnan asuntoa Virolahdelta Kivijärvelle sijoittuvalle lohkolle, jota pidettiin vihollisen päähyökkäyssuuntana. I Armeijakunnan lohkolle Lemille perustettiin kolme varuskuntaa 1. Prikaatille Kantturaniemeen ja 2. Prikaatille Lahnajärvelle ja tykistön patteristolle Syntymäniemeen. Taipalsaarelle perustettiin neljä varuskuntaa Sarviniemeen, Saikkolaan sekä Kirkonkylään ja Konstunrantaan. Lisäksi Peltoinkankaalle rakennettiin talvisodan aikana lentokenttää, joka oli harjoituskäytössä jo kesinä 1940 ja 1941. Savitaipaleella Pioneeripataljoona 1 majoittui Paakkolammen alueelle, ja Pöksänlahteen sijoitettiin kevyt ilmatorjuntapatteristo 1. III AK:n joukoista 6. Prikaati oli sijoitettu muun muassa Ruokolahdelle, mutta parakkialueista ei ole löydetty tietoja. Salpalinjan rakentajille on ilmeisesti rakennettu parakkialueita ainakin Lappeenrannan Hurtanmaalle, Voisalmeen sekä Ylämaan Hostikkaan. Sotien jälkeen osa sodan aikaisista varuskunnista laajeni pysyviksi varuskunniksi ja osa myytiin pienempinä alueina rakennuksineen kunnille, yksityisille tai yhteisöille. Muun muassa Taipalsaarella Saikkolan varuskunnan alue myytiin Virkamiesliitto ry:lle lomakyläksi, mutta se on sittemmin purettu. Sarviniemestä myytiin alue lomaliitolle vuonna 1946. Lomakylä jatkoi toimintaansa vuoteen 2007. Puolustusvoimat purki retkeilyalueella ja sen lähistöllä sijainneet entiset upseeriparakit ja Lomakylän rakennukset vuonna 2020. Kyläniemen rakennuksista osa on purettu ja loput ovat olleet Stora Enson henkilökunnan lomakylänä ja nykyään yksityisomistuksessa loma-asuntoina. Myös Lemin Lahnajärven varuskunnasta Kesäniemen alueelta myytiin rakennuksia yksityisille asunto- ja kesäkäyttöön. Seitsemän aliupseerirakennusta on säilynyt tien vieressä metsäisessä rinteessä ja kauempana on säilynyt yksi upseerirakennus. Taipalsaarella Kirkonkylän ja Konstunrannan varuskunta-alueet on purettu jo aikaisemmin. Konstunrannassa on säilynyt yksi upseeriparakki yksityisomistuksessa. Lemin Syntymäniemen alueesta on jäljellä vain kivijalkoja, joita on hyödynnetty alueelle 1960-luvulla rakennetussa leirikeskuksessa. Savitaipaleen Pöksänlahden Lappeenrannan kaupungin kesäsiirtolana toiminut varuskunta-alue on purettu. Kirkonkylässä on vielä yksi upseeriparakki ja kaksi aliupseeriparakkia yksityisomistuksessa. Taavetin Kivijärven varuskunta-alueen runsaasta 150 rakennuksesta miehistöparakit purettiin jatkosodan aikana. Perälän alue on purettu yhtä upseeriparakkia lukuun ottamatta 2010-luvulla. Jäljellä ovat lomakylän muuntuneet, tyhjilleen jääneet rakennukset sekä huonokuntoiset, mutta melko alkuperäisessä kunnossa säilyneet Korpelan alueen kolme asuinrakennusta ulkorakennuksineen ja mahdollisesti alkuperäiset sauna ja puuliiteri. Korpelan rakennukset olivat vuosikymmeniä Tiehallinnon henkilökunnan vuokrattuina vapaa-ajanasuntoina sekä kunnan vuokraamina loma-asuntoina ennen jäämistään tyhjilleen. Kantturaniemen parakkivaruskunnan Lemin puoleinen osa muodostaa selvästi maakunnan parhaiten säilyneen vuosina 1940–1941 rakennetun varuskunta-alueen. Varuskunnan yli sadalle asukkaalle pystytettiin 74 parakkia ja 19 asuinrakennusta, joista 12 eli tiiviisti rakennettu aliupseerirakennusten ryhmä sekä muutama upseerirakennus pihavajoineen on jäljellä. Rakennukset ovat säilyneet pitkälti alkuperäisinä ja niitä on pidetty kunnossa. Alue on ollut Puolustusvoimien kantahenkilökunnan virkistysalueena yhtäjaksoisessa käytössä ja on nykyään yksityisomistuksessa loma-asuntoina. Lisäksi Kantturaniemi erottuu sotahistoriallisilta arvoiltaan, sillä alueella on ollut keskeinen asema jatkosodan loppuvaiheen sotatoimissa. Kannaksen joukkojen (III ja IV AK) esikunta johtajanaan kenraaliluutnantti Lennart Oesch siirtyi 29.-30.6.1944 varuskuntaan. Kantturaniemeltä käsin johdettiin muun muassa Talin ja Ihantalan alueen taisteluja heinäkuun alussa 1944. Eteläkarjalaisten parakkivaruskuntien tilanne on heikentynyt 2000-luvun aikana tapahtuneiden lukuisten purkamisten myötä. Osa rakennuksista ja alueista on loma-asuntokäytössä, mutta isoa osaa uhkaa edelleen heitteillejättö ja purkaminen. Valtakunnallisesti parakkivaruskunnat on huomioitu Senaatti-kiinteistöjen teettämässä Puolustusvoimien rakennushistorian selvityksessä (2023), mutta Etelä-Karjalassa Lemiä lukuun ottamatta arvostus parakkivaruskunta-alueita kohtaan ei ole virinnyt. Laajempi keskustelu aiheesta on jäänyt lähinnä Etelä-Karjalan liiton maakuntakaavatyötä varten teettämään modernin rakennusperinnön täydennysinventointiin (2023), jossa Kantturaniemen alue todettiin maakunnallisesti merkittäväksi. LÄHTEET Ahola, Teija & Rantonen, Irma: Etelä-Karjalan perinnemaisemat -esiselvitys. Hankeraportti. LAB-ammattikorkeakoulu, 2024. Ahola, Teija: Luumäki, Korpelan upseeriparakit. Rakennusinventointi ja valokuvadokumentaatio. Selvitystyö Ahola, raportti 20.8.2025. Ahonen, Terho: Salpalinjasta itärajan ihme työllä ja tahdolla. Teoksessa Salpalinja. Itsenäisyyden monumentti. Toim. Heikki Järvinen, Teppo Lahti, Erkki Paukkunen ja Jukka Vainio. Salpalinjan perinneyhdistys ry, Lahti 2017. Kurri, Miikka: Etelä-Karjalan sotahistorialliset parakkivaruskunnat 1940-luvulla ja tänään. Museoviesti. Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta 2013. Lappalainen, Ella: Upseeriparakit tekevät vaikutuksen, vaikka asumiseen ne eivät enää taivu. Luumäen Lehti 23.7.2026 Manninen, Markus: Suomen puolustusvoimien varuskunnat. Rakennushistorian perusselvitys. Senaatti-kiinteistöt, Helsinki 2023. Kylmälä, Mikko: Ihmisiä linnoitustöissä -verkkonäyttely. Miehikkälän Salpalinja-museo. salpalinjamuseo.fi/mika-salpalinja/ Rakas on meille tämä pitäjä. Kuvia ja tarinoita Luumäeltä. Toim. Pentti Pien-Inkeroinen, Eero Kangas, Pekka Siiropää & Hilkka Suo-Anttila, Gummerus, Jyväskylä 1998. Siiropää, Pekka: Rakennuksista ja toimista sodanajan Luumäellä. Sotamuistoja Luumäeltä. Kuvia ja tarinoita sodista 1939–1944 kotoa ja rintamilta. Toim. Hannu Ilves & Pentti Pien-Inkeroinen. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2000.

Museoalan ontologian käsitteet

Alueet

Teema-artikkeliin on liitetty 4 aluetta

Lemi Kantturaniemen parakkivaruskunta   Lemi Kesäniemen parakkivaruskunta   Luumäki Korpelan parakkikasarmi   Taipalsaari Kesäranta

Kohteet

Teema-artikkeliin on liitetty 0 kohdetta

Liitetiedostot