kuvituskuva
Paluu etusivulle      Tietoa Kaavelista

Etelä-Karjalan kulttuuriperintötietokanta Kaaveli.fi

näytä/piilota  Hae alueita ja kohteita
 
  
  
 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
 
 
näytä/piilota  Hae teema-artikkeleita
 
  
  
  
  
 
 
 
 
Sisällysluettelo
 
Karttahaku
Taipalsaari Parikkala Ruokolahti Lemi Rautjärvi Lappeenranta Savitaipale Luumäki Imatra
 
Lemi  Kesäniemen parakkivaruskunta
anna palautetta alueen tiedoista
Kuva: Tiemaisema (Teija Ahola Heinäkuu 2010)  Kuva: Näkymä Kesäniementieltä kohti etelää. Vasemmalla taustalla Rantatila, oikealla Vierula. (Päivi Makkonen 2026)  Kuva: Näkymä Kesäniementieltä kohti lounasta. Vasemmalla Vierulan rakennuksia. (Päivi Makkonen 2026)  Kuva: Näkymä Kesäniementieltä kohti lounasta. Vasemmalla taustalla Vierula, oikealla Toivola. (Päivi Makkonen 2026) 
 
 
Kuvaus
Kesäniemi sijaitsee Lahnajärven rannalla. Lemin kirkontorni näkyy järven vastarannalta. Metsäinen Kesäniemi ja sen rantarakennukset muodostavat vuorostaan reunaa kirkonkylän rannasta avautuvalle järvimaisemalle.

Kesäniemi on korkokuvaltaan vaihtelevaa metsäympäristöä. Maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia. Hiekkatie on kapea ja myötäilee maastoa. Järvinäkymiä avautuu paikoitellen, erityisesti Hangaslahden pohjukassa, missä on myös venevalkama.

Kesäniemen talot jakaantuvat kolmeksi ryhmäksi mäkistä rantamaata seurailevan hiekkatien varteen. Ryhmissä on 2-5 asuintaloa piharakennuksineen. Ryhmien välissä on metsää. Korkeimmalla mäellä sijaitsevat viisi taloa järjestyvät molemmin puolin tietä. Voimakas korkeusvaihtelu tekee maisemakohdasta mieleenpainuvan. Viimeinen parakkataloryhmä on niemessä. Myöhemmin rakennetut asuintalot ja mökit sijaitsevat rannan tuntumassa.

Kantahenkilökunnan asuinrakennukset alueella edustavat pääpiirteissään kahta Puolustusministeriön rakennusosastolla vuonna 1940 suunniteltua tyyppirakennusta. Pohjoisosan seitsemän pienempää rakennusta ovat aliupseeriasuntoja (A1), eteläosan huonokuntoiset rakennukset upseeriasuntoja (A2). Tyyppipiirustukset on piirtänyt arkkitehti Elsi Borg(-Lindfors).

Parakkimaisiksi lautarunkoiset ja betoniperustaiset rakennukset tekee niiden kapea ja pitkä muoto sekä loiva harjakatto. Säilyneisiin rakennuksiin on tehty vaihtelevasti pieniä muutoksia, mutta alkuperäisiä elementtejä on säilynyt hyvin: yhtenäinen peiterimavuoraus, pystyjakoiset ikkunat kapeilla vuorilaudoilla ja kaksi pitkällä sivulla olevaa sisäänkäyntiä, joiden suojana on korkeintaan pieni lippa. Muutamissa rakennuksissa on myös päätyovi. Ulkoportaat ovat betonia. Kymmenestä asuintalosta seitsemän on edustavassa kunnossa, yhteen on tehty laajennussiipi, kaksi taloa on autiona ja samaan pihapiiriin kuuluva kolmas rakennus on osittain jo romahtanut. Useimpiin taloihin ikkunat on uusittu, joko aikaisempaan tyyliin tai ruutujaoltaan erilaisina.
 
Historia
Kesäniemi kuuluu Kärmeniemen maarekisterikylään ja suurimmaksi osaksi kantatilaan Pekkanen nro 1. Yhtenäisen peltoalueen muodostava pääkylä sijaitsee lännessä harjuselänteen takana. Kylän metsämaihin kuulunut Kesäniemi otettiin asutuksen piiriin vasta 1940-luvulla puolustusvoimain rakennustoiminnan myötä. Samalla rakennettiin nykyinen tiestö. Uusimmat talot ovat 1950-luvulta, ja rakennettu sen jälkeen, kun armeijan maat myytiin yksityisille.

Kesäniemellä sijaitseva yhtenäinen rakennusryhmä on rakennettu 1940-41 Suomen armeijan kantahenkilöstön asuintaloiksi; henkilökunnan perheet asuivat Lemillä myös jatkosodan aikana, vaikka osa parakeista lähti hyökkäävien joukkojen mukana kannakselle. Vastaavanlainen ns. parakkivaruskunta valmistui Lemin Kantturaniemeen. Kesäniemessä toimi II Pataljoona. Lähellä sijaitsevassa Kärmeniemessä oli miehitetty linnake, joka toimi koulutuskeskuksena. Varuskunnan asuintalojen kanssa samaan aikaan rakennettiin Kärmeniemen betonivarustukset 2-tykkistä Canet-patteria varten. Myös Kärmeniemen patterin henkilökunta asui pääosin Kesäniemen upseerikylän parakeissa.

Jatkosodan alkupuolella, syksyyn 1941, Lemi oli sotatoimialuetta, ja joukko-osastot järjestäytyivät puolustusasemiin kotipitäjään ja Lappeelle. Vuonna 1944 aselevon jälkeen Kärmeniemen ja Juvolan linnakkeet olivat kahden kuukauden ajan miehitettyinä.

Parakkityyppiset kahdenasunnon puutalot jäivät tyhjilleen pian sodan päätyttyä 1944-45, kun Lemin varuskuntien toiminnot siirrettiin muualle. Aluksi rakennuksia vuokrattiin lemiläisille ja Jaakkiman kristilliselle kansanopistolle vuosina 1944-1955. Osa rakennuksista on mahdollisesti purettu, osa myytiin maineen yksityisille asunto- tai kesäkäyttöön 1950-luvulla.
 
Kulttuurihistoriallinen merkittävyys
paikallisesti merkittävä
 
Museoalan ontologian käsitteet
metsämaisemat  parakkirakennukset 
 
Teema-artikkelit
Parakkivaruskunnat Etelä-Karjalassa
Parakkivaruskuntien tyyppitalot
 
Alueeseen liitetyt kohteet
Kymppi
Rantaharju
Rantatila
Soittu
Toivola
Vierula
 
Inventointihankkeet
2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke
2023 Etelä-Karjalan modernin rakennusperinnön inventointi
2010 Lemin kirkonkylän kaavahankkeet 2010