Talvisodan jälkeen suurin osa uusimmista varuskunnista jäi Neuvostoliitolle luovutetuille alueille, minkä vuoksi majoitustilanne oli vaikea sekä välirauhan aikana 1940–1941 että sotien jälkeen vuonna 1945. Välirauhan aikana kenttäarmeija oli ryhmittynyt tekeillä olevan uuden puolustuslinjan läheisyyteen kenttälinnoitustöihin. Uuden itärajan puolustamiseksi oli keväällä 1940 alettu suunnitella ja rakentaa linnoitusketjua, joka tunnetaan nykyisin Salpalinjana tai Salpa-asemana. Etelä-Karjalassa linnoitustöitä tehtiin Luumäellä, Lemillä, Lappeenrannassa, Taipalsaarella ja Ruokolahdella.
Kenttäarmeijan majoitustarve ratkaistiin parakkivaruskunnilla, jotka koostuivat kantahenkilökunnan upseeri- ja aliupseerikylistä tyyppitaloineen, miehistön tehdasvalmisteisten parakkien majoitusalueesta sekä muun muassa kerhoista, sotilaskodista, saunoista ja varastoista sekä mahdollisesti koulutus- ja harjoitusalueista ja hevostalleista. Uusia parakkivaruskuntia perustettiin lähes koko itärajan pituudelta Virolahdelta Savukoskelle noin viitisenkymmentä. Vuoteen 1941 mennessä rakennettiin 1222 asuntoa, joista 270 upseereille ja 674 aliupseereille. Osa varuskunnista säilyi käytössä sotien jälkeiselle ajalle, ja osa on käytössä edelleen. Myös Salpalinjan siviilirakentajille valmistui välirauhan aikana yli 800 majoitusparakkia. On arvioitu, että 1940-luvun loppupuolella parakkirakennuksia olisi Suomen puolella ollut 13 648 kpl. Muualla Suomessa parakkivaruskuntien rakennuksia on jäljellä ainakin Savonlinnan läheisyydessä sijaitsevassa Kaartilan aliupseerikylässä, Kontionlahden Kontionrannassa ja Liperin Ylämyllyssä.
Arkkitehti Elsi Borgin suunnittelemien funktionalistisen niukkaeleisten upseeri- ja aliupseeritalojen perustyypit ovat aliupseeritalo A1 ja upseeriasunto A2. Molemmat asuntotyypit ovat paritaloja. Aliupseeriasunnoissa on eteinen ja pesu-wc-komero sekä suurempi olohuone, makuuhuone ja keittiö. Asuintilat ja keittiö on ryhmitelty keskellä sijaitsevan hormiryhmän ympärille. Suuremmissa upseeriasunnoissa päädyssä on keittiö, johon liittyy kotiapulaisen huone. Upseeriperheen tilat koostuvat isosta olohuoneesta, jonka voi jakaa kahteen kääntöovella, sekä kahdesta makuuhuoneesta, joilla on yhteinen hormiryhmä talon keskellä. Rakennuksiin suunniteltiin myös kellariosasto. Paritalon pääsisäänkäynnit ovat rakennuksen pitkällä sivulla ja keittiöiden ovet päädyissä.
Molemmat talotyypit ovat yksikerroksisia, betoniperustaisia, rankorakenteisia ja puuverhoiltuja paritaloja, joissa on loiva harjakatto. Tyyppipiirustuksissa ulkoverhoiluksi on esitetty pystyrimavuorausta, mutta ainakin Luumäen Korpelassa on säilynyt vaakavuorattuja taloja. Pystyvuoraus on kuitenkin ollut ainakin Etelä-Karjalassa tyypillisempi. Lisäksi taloihin kuului tyyppipiirustuksiin perustuvat pulpetti- tai harjakattoiset kahden perheen pihavajat, joissa oli kullekin asunnolle omat käymälä- ja varastotilansa. Saunat ovat olleet useamman asuinrakennuksen yhteisiä. |
Hae alueita ja kohteita