| Kuvaus |
Kyläniemen pohjoisrannalla toiminut Stora Enson Kesärannan lomakylä oli henkilökunnan käytössä viimeisen kerran kesällä 2012. Paikka on siirtynyt yksityisomistukseen 2020. Ensin kokonaisena myyntiin laitettu alue kävi lopulta kaupaksi neljään tonttiin pilkottuna.
Lomakylään kuului neljä puutaloa (122 m2), joissa kaikissa neljä huoneistoa, lisäksi oli neljä pientä hirsimökkiä, iso huoltorakennus ja kaikille avoin ruokalarakennus (190 m2) ja pieni myymälä. |
| |
| Historia |
Suuryrityksistä Enso Gutzeit Oy oli perustanut henkilöstönsä lomanviettoon tarkoitetun Kesärannan lomakylän Kyläniemen pohjoisrannalle entisiin puolustusvoimain parakkikasarmialueen rakennuksiin. Käytössä olleiden lähdetietojen perusteella lomakylä on ollut toiminnassa ainakin jo 1953. Lomakylän käyttöön tulleet rakennukset oli rakennettu 23. ilmatorjuntapatterin kasarmialueeksi 1940–41. [Asemapiirros 14.3.1941, E-K museo]
Parakkikasarmien rakennukset - kasarmit ja ulkorakennukset - rakennettiin tyyppipiirustuksilla, jotka arkkitehti Elsi Borg (-Lindfors) suunnitteli Puolustusministeriön rakennusosastolla 1940. Kesärannan talot ovat olleet tyyppiä A1 eli kahden huoneiston aliupseeriasunto. Asuinrakennuksen kanssa samaan aikaan rakennettiin ulkorakennukset (alun perin jokainen ulkorakennus käsitti 2 ulkohuonetta ja 2 liiteriä).
Upseeriasuntojen ulkoasulliset muutokset ovat olleet suuria. Yleensä tarkalleen tyyppipiirustusta noudattaen rakennetut parakit olivat rimalaudoitettuja ja niissä oli hyvin loiva harjakatto. Kyläniemen parakkeihin on tehty jälkeenpäin jyrkempi harjakatto ja viistopintainen vaakalautavuoraus. Lisäksi ikkunoita on uusittu tummin puittein. |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| paikallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
|
| |
| Teema-artikkelit |
| Parakkivaruskunnat Etelä-Karjalassa |
| Parakkivaruskuntien tyyppitalot |
| |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2023 Kyläniemen rakennettu kulttuuriympäristö |
| |
Hae alueita ja kohteita
Kesäranta