 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Imatra  Imatrankosken kulttuuriympäristö |
| anna palautetta alueen tiedoista |
|
|
| Kuvaus |
| Imatrankosken ympärille varhain muodostunut matkailu ja Vuoksen varrelle keskittynyt teollisuus asuma-alueineen ovat jättäneet jälkensä Imatrankosken alueen kulttuurimaisemaan. Imatrankoski on merkittävä maisemanähtävyys, joka on eri aikoina houkutellut taiteilijoita. Imatrankosken valjastaminen sähköenergian tuotantoon ja siihen liittynyt voimansiirtoverkon luominen on ollut valtion johtama suurhanke 1920-luvun vilkkaan voimalaitosrakentamisen kaudella.
Imatrankosken matkailuun liittyneet vanhimmat rakennukset ovat hävinneet, mutta Imatran Valtionhotellin kansallisromanttinen, Usko Nyströmin suunnittelema kivilinna vuodelta 1903 tarjoaa restauroituna edelleen palveluja matkustaville. Imatrankosken partaita on jo varhain hoidettu puistomaisesti. Kosken rantoja myötäilevän vanhan Kruununpuiston alueella on käytäviä ja levähdyspaikkoja. Koski on kahlittu 1920-luvulla johtamalla koskiuoman vesi voimalaitoksen kanavaan. Punatiilinen voimalaitos kytkinasemineen on yhä maamme suurin vesivoimalaitos. Voimalaitosrakennus ja sen harmaalla graniitilla verhottu säännöstelypato muodostavat ainutlaatuisen vaikuttavan kokonaisuuden koskiuoman vieressä. Voimalan silta on sovitettu samaan klassistiseen asuun kuin voimalakin. Imatrankoski on valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ja alue Kruununpuistoineen on yksi kansallismaisemistamme. |
| Historia |
| Saimaasta Laatokkaan laskeva Vuoksi muodostui jääkauden jälkeen, ja muistona lasku-uoman muotoutumisvaiheesta Salpausselän läpi on Imatran Voimalaitoksenniemellä mm. hiidenkirnuja ja aikanaan leveän ja matalan kosken vierinkiviä.
Imatrankoskelle matkattiin jo 1700-luvun lopulla, ja 1800-luvun lopulla koski veti puoleensa runsaasti matkailijoita. Se oli aikoinaan maamme huomattavin luonnonnähtävyys. Kruununpuistoksi kosken ranta-alue muodostettiin 1842. Matkailu Imatralle lisääntyi 1870 avatun Riihimäki-Pietari rautatieyhteyden ja osin Saimaan kanavaa kulkeneen Viipuri-Rättijärvi-Imatra höyrylaiva-hevosdiligenssiliikenteen alkamisen jälkeen. Kruununpuistoon 1846 valmistunut majatalo joutui luovuttamaan 1800-luvun lopulla paikkansa nykyisen Valtionhotellin paikalla sijainneille kahdelle hotellille. Hotellit paloivat 1800-1900 –luvun taitteessa, ja nykyinen hotellirakennus valmistui 1903. Imatrankosken valjastamista energiantuotantoon suunniteltiin pitkään, ja voimalan rakentamiseen johtaneet suunnitelmat käynnistyivät 1921. Ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin 1922-1929 arkkitehtuurikilpailun voittaneiden arkkitehtien Oiva ja Kauno S. Kallion suunnitelmien pohjalta. Imatran voimalaitos tyydytti sähkönkulutustarpeen pitkäksi aikaa ja sen valmistumisen jälkeen voimalaitosrakentaminen väheni maassa huomattavasti. Imatran Voima Osakeyhtiö perustettiin 1932. Yhtiö on laajentanut voimalaitosta ja sen koneistoa useaan otteeseen mm. läheisten teollisuuslaitosten tarpeisiin. |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kaupunkiympäristöt |
| Teema-artikkelit |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Imatran poliisitalo |
| Imatran Valtionhotelli |
| Imatrankosken patolaitteet |
| Imatrankosken sankarihautausmaa |
| Imatrankosken virastotalo |
| Imatrankosken voimalaitos (Imatran vesivoimalaitos) |
| Koskisilta |
| Kruununpuisto |
| Kytkinasema (Imatran vesivoimalaitos) |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2025 Ivontien ympäristö |
| 2023 Imatran eräiden RKY-alueiden rakennusten lisäinventointi |
| 2010 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY |
| × | ||
| < |
|
> |