 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Imatra  Imatrankosken voimalaitos (Imatran vesivoimalaitos) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 153-12-121-1 Ylisyöksy 16, 55100 Imatra |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Oiva Kallion sekä Kauno S. Kallion suunnittelema Imatrankosken voimalaitos ja kytkinasema ovat tyylitään korkeatasoista 1920-luvun teollisuusklassismia, ja ne kuuluvat valtakunnallisesti merkittävien imatralaisten ympäristö- ja rakennuskohteiden joukkoon. Teollisuusrakennuksille ominaiseen tapaan voimalaitos edustaa punatiiliarkkitehtuuria, jota kertausklassismi muutenkin suosi mm. kaupunkikerrostaloissa.
Niin ikään Oiva Kallion ja Kauno S. Kallion suunnittelema voimalaitoksen silta (Kanavasilta), joka ylittää Vuoksen vanhan uoman itäpuolella, on sovellettu samaan klassistiseen muotokieleen kuin itse voimalaitosrakennus. Sama linja jatkuu Imatran Voima Oy:n konttorirakennuksissa. Imatrankoksen voimalaitos on yhä Suomen huomattavin vesivoimalaitos, eikä sen säilymisestä miljöötä määräävänä monumenttina ole epäilystä. Imatran Voima Oy yhdistyi vuonna 1998 Neste Oy:n kanssa Fortum Oy:ksi. |
| Historia |
| Voimalaitoksen rakentaminen ja Imatran kosken patoaminen merkitsivät Imatran alueen huomattavinta miljööllistä mullistusta. Kosken valjastamista suunniteltiin jo 1800-luvun lopussa venäläisten liikemiesten toimesta, mutta koskivoima haluttiin säilyttää suomalaisissa käsissä. 1913 senaatti asetti komitean selvittämään Imatran kosken hyödyntämismahdollisuuksia. Lopullinen rakennushankkeen toteutumiseen johtanut suunnittelutyö käynnistyi vuonna 1917, jolloin asetettiin erityinen koskivoimakomitea.
Voimalahankkeen vastuunalaisia suunnittelijoita ja työnjohtajia olivat arkkitehtien ohella yli-insinööri Hugo Malmi sekä insinöörit Alfons Alftan (sähkötekniikka) ja Alfred Järvinen (työpäällikkö). Maansiirtotyöt ja padon rakentaminen aloitettiin vuosina 1922-23. Rakennustyöt vaativat runsaasti kalustoa ja työvoimaa; voimalaitoksen rakentamiseen oli huippukautena kiinnitetty 927 työläistä. Voimalaitos vihittiin käyttöönsä 25.5.1929, ja sen rakennustyössä sekä ankarantyylikkään klassistisen muotokielen valinnassa on haluttu nähdä merkkejä kansallisen itsetunnon ilmaisusta. Imatran Voima Oy perustettiin 1.6.1932, ja myöhemmin vuosina 1934-35 ja 1951 voimalaitosta ja sen koneistoa on tuntuvasti laajennettu. |
| Lähteet |
| Timo Lievonen: Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. 1987.
Lasse Ojonen: Imatran rakennetun ympäristön kohteet. 1994. Ahola, Teija 2025: Rakennushistoriaselvitys. Fortum Oyj. Imatran vesivoimalaitos. Ivontien asemakaavan muutos. Raportti 22.9.2025. Selvitystyö Ahola. |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava 1087 (18.1.2019):
EN/s-1 Korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen kasvillisuuden ja pinnoitemateriaalien tulee mukailla alueen alkuperäisasua. Alueen hoitotaso tulee pitää korkeana. sr-11 Rakennusala. Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai vastaavia materiaaleja tai värisävyjä. Merkittävistä muutostöistä tulee pyytää museoviranomaisten lausunto. Yleiskaava: EN/s. Energiahuollon alue. Alue, jolla ympäristö säilytetään. Maakuntakaava: EN ENERGIAHUOLLON ALUE. Merkinnällä osoitetaan energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE. Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| teollisuus vesivoimalaitokset |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2025 Ivontien ympäristö |
| × | ||
| < |
|
> |