 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Imatra  Imatran Valtionhotelli |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 153-12-1-1 Torkkelinkatu 2, 55100 Imatra |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Edustavan jugentyylisen, alkuaan Grand Hôtel Cascade -nimisen hotelli- ja ravintolarakennuksen on suunnittellut Usko Nyström vuonna 1903. Tiilirunkoinen, rappaamalla vuorattu rakennus on rakennettu graniittiperustukselle ja varustettu monilappeisella aumakatolla. Kattojen katteena ovat tiili ja kupari, ja kattorakennelmaa on korostettu tornilla ja tornikkeilla. Valtionhotelli lähestyy tyylillisesti enemmän eurooppalaista jugendia kuin kotimaista kansallisromanttista suuntausta. Rakennuksessa on Nyströmille ominaisia abstrahoituja kasviaiheita yksityiskohdissa, pintojen elävyyttä sekä hallittua epäsymmetriaa, mikä ilmenee esimerkiksi runsaissa parvekkeissa ja ikkunamuotojen vaihtelussa.
Ennen nykyisen Valtionhotellin valmistumista paikalla sijaitsi vuodesta 1871 lähtien Axel Hampus Dalströmin suunnittelema kaksikerroksinen, sveitsiläistyylinen puurakenteinen hotelli. Magnus Schjerfbeck suunnitteli silloisen hotellin yhteyteen toisen hotellirakennuksen, jonka rakentaminen aloitettiin 1891. Uusi rakennus paloi kuitenkin jo vuonna 1894. Vanha hotellirakennus toimi vuoteen 1901 asti, jolloin sekin tuhoutui tulipalossa. Valtionhotelli toimi 1918 sotilassairaalana ja talvisodan aikana Kannaksen armeija esikunnan käytössä. Sodan aiheuttamiin vaurioihin tehtiin korjaustyöt Aarne Ervin suunnitelmien pohjalta. Tuolloin muutettiin sisätiloja sekä rakennuksen pohjoispuolelle rakennettiin moderni lisäsiipi (1953). Valtionhotelli restauroitiin 1985-1987 alkuperäiseen asuunsa professori Henrik Liliuksen ja arkkitehti Ilmo Valjakan johdolla. Samalla rakennuksen eteläpuolelle rakennettiin moderni lisäosa kongressihotelliksi. Uusi rakennus yhdistyy vanhaan hotelliin maanalaisella käytävällä. Valtionhotellin rakenuskokonaisuus liittyy erottamattomana osana Koskipuiston ja Imatrankosken uoman miljööseen muodostaen yhdessä kaupungin ylivoimaisesti merkittävimmän rakennetun ympäristön kokonaisuuden. |
| Lähteet |
| Timo Lievonen: Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. 1987.
Lasse Ojonen: Imatran rakennetun ympäristön kohteet. 1994. Imatran kaupungin palvelukartta https://kartta.imatra.fi/# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava 621:
KL-3/s Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa majoitus- ja ravintolarakennuksia. Uudisrakennus tulee sopeuttaa suojeltavaan rakennukseen (sr-1), puistomaisemaan ja katunäkymään erityisesti massoittelun, julkisivujen jäsentelyn, materiaalin (pääosin rappaus) ja värin sekä korkeusaseman suhteen. Autopaikoista enintään 5/6 saa sijoittaa korttelin käyttöön varatuille LPA-alueille. Alue, jolla ympäristö säilytetään. sr-1 Suojeltava rakennus. Rakennuksen ulkoasun ja kokonaisuuden kannalta merkittäviin tai rakennustaiteellisesti arvokkaisiin sisätiloihin saa tehdä vain entistäviä muutoksia. Kaikkiin tällaisiin muutoksiin on oltava museoviraston lausunto. Muut rakennuksessa suoritettavat toimenpiteet eivät saa muuttaa sen luonnetta. Yleiskaava: SR Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue Maakuntakaava: C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten kaupan, palvelujen, hallinnon, asumisen ja muiden toimintojen yleispiirteinen sijainti. Keskustatoimintojen alue sisältää tarvittavat liikennealueet, puistot sekä viheralueet ja -vyöhykkeet. ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| hotellit liikerakennukset |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |