kuvituskuva
Paluu etusivulle      Tietoa Kaavelista

Etelä-Karjalan kulttuuriperintötietokanta Kaaveli.fi

näytä/piilota  Hae alueita ja kohteita
 
  
  
 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
 
 
näytä/piilota  Hae teema-artikkeleita
 
  
  
  
  
 
 
 
 
Sisällysluettelo
 
Karttahaku
Taipalsaari Parikkala Ruokolahti Lemi Rautjärvi Lappeenranta Savitaipale Luumäki Imatra
 
Savitaipale  Partakosken, Kärnäkosken ja Järvitaipaleen linnakkeet/Järvitaipale
anna palautetta alueen tiedoista
 
 
Kuvaus
Savitaipaleen linnakkeet ovat osa Katariina II:n käskystä suunniteltua ja 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla rakennettua Pietarin puolustusjärjestelmää. Kärnäkoski ja Partakoski ovat Ristiina-Lappeenranta -maantien ja Saimaan venäläisen tykkivenelaivaston suojaksi rakentamia linnakkeita. Jo aiemmin, Turun rauhan jälkeen, oli Partakoskessa aloitettu linnoitustyöt ja varustukset korjattiin nyt samassa yhteydessä. Kärnäkosken linnoitus rakennettiin muodoltaan epäsäännölliseksi, kuten Partakoskikin, joka on maastoa myötäilevä varustus.

Linnoituslaitteita yhdistää vanha, maisemallisesti arvokas Partakosken tie. Kärnäkosken kaksiaukkoinen kiviholvisilta on vuodelta 1886 ja yhdessä 1830-luvulla rakennetun myllyn kanssa se muodostaa kiintoisan kokonaisuuden. Myös Partakosken kauniissa koskimaisemassa on kaksiaukkoinen kiviholvisilta, joka on rakennettu 1900-luvun alussa.

Järvitaipaleen vartiolinnake on pieni, kahdeksan bastionia käsittävä pitkänomainen varustus, jonka sisällä oli kymmenkunta rakennusta. Se on rakennettu suojaamaan sisemmän Salpausselän kulkureittiä.
 
Historia
Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Ruotsin välinen raja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja halkaisi Saimaan. Ruotsi pyrki hattujen sodalla valtaamaan takaisin Venäjälle menettämiään alueita, mutta joutuikin luovuttamaan uusia alueita. Uuden rajan turvaksi rakennettiin linnakkeita sekä Ruotsin että Venäjän puolelle. Näistä yksi on Partakosken linnake.

Kustaan sota, jolla Kustaa III pyrki saamaan takaisin Venäjälle menetettyjä maa-alueita, päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan 1790. Sodan seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Linnoitusvyöhyke rakennettiin vuosina 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla.

Kokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealassa, Savitaipaleen seudulle Järvitaipale ja Kärnäkoski sekä Anjalankoskelle Liikkala.
 
Kulttuurihistoriallinen merkittävyys
valtakunnallisesti merkittävä
 
Museoalan ontologian käsitteet
bastionilinnoitukset  linnakkeet (linnoitukset)  linnoitukset 
 
Teema-artikkelit
 
Alueeseen liitetyt kohteet
Järvitaipaleen linnoitus
 
Inventointihankkeet
9999 Museoviraston VAT-ehdotus
2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke
2010 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY
1993 RKY1993
1991 Savitaipaleen rakennusinventointi