 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Savitaipale  Järvitaipaleen linnoitus |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 739-407-1-34 Tuohikotintie 2797, 54770 Heituinlahti |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Järvitaipaleen linnoitus on pienehkö, 196 metriä pitkä ja 106 metriä leveä, kaksi bastionia ja kuusi tenaljivarustusta sisältävä linnake. Muodoltaan se on kahdeksankulmainen tähtiskanssi. Linnoituksen sisäpihalla oli kymmenkunta rakennusta: kasarmirakennus, muonavarasto, ruutikellari, kaivo ja varastorakennus.
Linnakkeesta pohjoiseen on nuolenkärjenmuotoiseen reduttiin päättyvä 32 metriä pitkä ja 7 metriä leveä yhdyskaivanto. Sen maavallissa oli useita ampumalovia. Reduttia kiertää myös vallihauta. Bastonit ovat kooltaan 15 metriä kertaa 5 metriä. Niiden rintasuojana on 0,7 metriä korkeat ampumalovelliset maavallit. Tenaljit muodostuvat kahdesta suorassa kulmassa olevasta vallista, joiden korkeus on 3–4 metriä. Koillisessa tenaljissa sijaitsi ruutikellari, lounaassa varuskunnan kaivo. Linnoitusta kiertää myös vallihauta ja eskarppimuuri. Museovirasto on inventoinut Järvitaipaleen linnoituksen vuonna 1966. Linnoitusta ei ole koskaan korjattu eikä siellä koekuoppia lukuun ottamatta ole suoritettu arkeologisia kaivauksia. Alue on säilynyt pitkälti luonnontilaisena. |
| Historia |
| 1790-luvun alussa, osana Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää, rakennettiin Etelä-Karjalaan Järvitaipaleen linnoituksen lisäksi Taavetin, Lappeenrannan, Kärnäkosken ja Partakosken varustukset sekä osa niin sanotuista Suvorovin kanavista.
Linnoitusten rakentaminen oli seurausta sodasta, jossa Ruotsin Kustaa III pyrki saamaan takaisin Venäjälle menetettyjä maa-alueita. Kustaan sodan jälkeen alettiin Venäjän Katariina II määräyksellä rakentamaan kolmiportaista linnoitusvyöhykettä pääkaupunki Pietarin suojaksi. Linnoitukset suunniteltiin ja rakennettiin vuosina 1791–1792 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Järvitaipaleesta länteen sijaitsevaa Tuohikotin vuonna 1769 rakennettua etuvarustusta ei pidetty enää 1790-luvulla riittävänä estämään ruotsalaisjoukkoja. Järvitaipaleen linnoitus rakennettiinkin valvomaan ja suojaamaan tärkeää Tuohikotin-Heituinlahden-Savitaipaleen välistä tietä. Linnoitus valmistui vuonna 1792. Rakennustöissä oli parhaimmillaan noin 700 sotilasta. Varuskunta koostui kahdesta komppaniasta, noin 200 sotilaasta, jonka tehtävänä oli viivyttää ruotsalaisten hyökkäystä reservien saapumiseen asti. Linnoituksen aseistuksena on alkujaan kuusi tykkiä, myöhemmin kymmenen. Linnoitus ei koskaan ollut sotakäytössä, mutta oli kuitenkin miehitettynä aina Suomen sodan loppuun asti. Järvitaipaleen linnakkeen toiminta lakkautettiin Haminan rauhassa 1809. |
| Lähteet |
| Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2. 2008.
Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Partakosken, Kärnäkosken ja Järvitaipaleen linnakkeet https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1183 Savitaipaleen seutu. Savitaipale – historiaa, lomailua, matkailua kesäasukkaan silmin -blogi https://savitaipaleenseutu.wordpress.com/2011/06/27/jarvitaipaleen-linnoitus/ Outdooractive.fi. Järvitaipaleen linnoitus https://www.outdooractive.fi/fi/poi/jaervi-suomi/jaervitaipaleen-linnoitus/803255779 Wikipedia. Järvitaipaleen linnoitus. https://fi.wikipedia.org/wiki/Järvitaipaleen_linnoitus |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava:
ei asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa Yleiskaava (Pienten vesistöjen rantaosayleiskaava SM/34 MUINAISMUISTOALUE Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava museoviraston kanssa. Numero kauttaviivan jälkeen viittaa kaavaselostukseen. Maakuntakaava: MU/MY MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ULKOILUN OHJAAMIS TARVETTA SEKÄ ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun sekä ympäristönarvojen kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. ma/kv ALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| bastionilinnoitukset linnakkeet (linnoitukset) linnoitteet Puolustusvoimat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |