| Kuvaus |
Hiitolanjoen voimalat liittyvät Saimaan vesistöalueen puunjalostusteollisuuden historiaan. Voimalaitosten merkitystä lisää niiden alkuperäinen laitteisto.
Hiitolanjoki on 53 km pitkä Simpelejärvestä Laatokkaan laskeva joki, josta 8 km virtaa Suomen puolella. Suomen puolella olevat neljä koskea, Juvakankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski, on valjastettu sähköntuotantoon. Rajantakaisessa Hiitolanjoessa on ollut voimalaitoksia Kalliokoskessa (1919) ja Syrjäkoskessa (1924).
Lahnasenkoski on Hiitolanjoen vesivoimaloista vanhin (1911). Siellä on myös yksi harvoista ja tiettävästi vanhin säilyneistä puurakenteisista konehuoneista Suomessa. Vanha tekninen laitteisto on säilynyt käyttämättömänä uusien rinnalla. |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| teollisuusympäristö |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Lahnasenkosken voimalaitos |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2010 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY |
| |
Hae alueita ja kohteita
Hiitolanjoen voimalat/Lahnasenkosken voimalaitos