| Kuvaus |
Hiitolanjoen voimalat liittyvät Saimaan vesistöalueen puunjalostusteollisuuden historiaan. Voimalaitosten merkitystä lisää niiden alkuperäinen laitteisto.
Hiitolanjoki on 53 km pitkä Simpelejärvestä Laatokkaan laskeva joki, josta 8 km virtaa Suomen puolella. Suomen puolella olevat neljä koskea, Juvakankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski, on valjastettu sähköntuotantoon. Rajantakaisessa Hiitolanjoessa on ollut voimalaitoksia Kalliokoskessa (1919) ja Syrjäkoskessa (1924).
Kangaskosken voimala (1925) on samalla paikalla aiemmin toimineen Kangaskosken puuhiomon ja paperitehtaan (1901-1920) paikalla. Tehtaasta on jäljellä vain kivijalkoja. Kangaskosken voimalassa otettiin ensimmäisenä käyttöön Suomessa valmistettu Kaplan-tyyppinen turbiini (Tampella Oy, 1924). Kangaskoski onkin yksi parhaiten 1920-luvun asunsa säilyttäneitä voimalaitoksia maassamme. Merkittävää on, että alkuperäinen koneisto on yhä toiminnassa. |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| teollisuusympäristö |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Kangaskosken voimalaitos (Kangasköngäs) |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2010 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY |
| |
Hae alueita ja kohteita
Hiitolanjoen voimalat/Kangaskosken voimalaitos