kuvituskuva
Paluu etusivulle      Tietoa Kaavelista

Etelä-Karjalan kulttuuriperintötietokanta Kaaveli.fi

näytä/piilota  Hae alueita ja kohteita
 
  
  
 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
 
 
näytä/piilota  Hae teema-artikkeleita
 
  
  
  
  
 
 
 
 
Sisällysluettelo
 
Karttahaku
Taipalsaari Parikkala Ruokolahti Lemi Rautjärvi Lappeenranta Savitaipale Luumäki Imatra
 
Rautjärvi  Kangaskosken voimalaitos (Kangasköngäs)
anna palautetta kohteen tiedoista
Kuva:  (Miikka Kurri 9.6.2011)  Kuva: Kangaskosken voimalaitos, nykyinen Voimalaitosmuseo Kaplan, lännestä päin kuvattuna. (Päivi Makkonen 2026)  Kuva: Kangaskosken voimalaitos lännestä päin kuvattuna. (Päivi Makkonen 2026)  Kuva: Kangaskosken voimalaitos luoteesta päin kuvattuna. (Päivi Makkonen 2026) 
689-433-32-22 Kangaskoskentie 184, 56800 Simpele
 
Rakennukset
 
Historia
Kangaskosken voimalaa vastapäätä, pohjoisrannalla, on jo 1700-luvulla sijannut mylly. Vuosina 1901 – 1920 voimalan koillispuolella, joen saarekkeessa oli puuhiomo, pahvi- ja paperitehdas.

Parikymmentä vuotta toimineen puuhiomon ja paperitehtaan viennin vaikeuduttua Yhtyneiden Paperitehtaiden edeltäjä Aktiebolaget Simpele osti Kangaskosken ja rajantakaisen Syrjäkosken voimatuotantoa varten. Hugo Eklundin suunnittelema, Suomen Rakennus Oy:n rakentama Kangaskosken vesivoimalaitos valmistui vuonna 1925.

Kangaskosken voimalaitoksen omisti Hiitolanjoen Voima Oy, jolta voimala siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen lokakuussa 2019. Voimantuotanto laitoksessa päättyy vuonna 2021.

Kangaskosken voimalaitokseen suunniteltu Voimalamuseo Kaplan avattiin toukokuussa 2026.
 
Lähteet
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja Hiitolanjoki-yhdistys ry. Kangaskoski
https://hiitolanjoki.fi/kangaskoski/

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja Hiitolanjoki-yhdistys ry. Voimalamuseo Kaplan
https://hiitolanjoki.fi/2026/05/27/voimalamuseo-kaplan/

Opastaulu Kangaskosken voimalaitoksen pihassa (20.8.2026)

Rautjärven karttapalvelu
https://rautjarvi.karttatiimi.fi/#
 
Kulttuurihistoriallinen merkittävyys
valtakunnallisesti merkittävä
 
Suojelutilanne
Asemakaava:
ei asemakaavamerkintää

Yleiskaava (Rantayleiskaavan muutos ja laajennus, Hiitola 2012, 2.4.2012):
M Maa- ja metsätalousvaltainen alue.
Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön.
Rakentamismääräykset: Maankäyttö- ja rakennuslain 43:n 2 momentin nojalla määrätään, että alueella on 200 metrin syvyisellä rantavyöhykkeellä rakentaminen kielletty. Poikkeuksena on yleiskaavan vahvistamishetkellä 200 metrin syvyisellä rantavyöhykkeellä olemassa olevan tilan asuinrakennukseen liittyvän enintään 25 k-m2:n suuruisen saunarakennuksen rakentaminen.
sr-1/22 Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä suojeltava rakennus tai rakennusryhmä.
MRL 41.2 :n nojalla määrätään että rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien muutostöiden tulee olla sellaisia että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kyläkuvan
kannalta merkittävä luonne säilyy. Merkittävistä korjaus- ja muutostöistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.(Numero kauttaviivan jälkeen viittaa kaavaselostukseen.) (voimalarakennus)

Maakuntakaava:
ei aluevarausmerkintää
ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE
Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä.
 
Museoalan ontologian käsitteet
patorakennelmat  teollisuus  vesivoimalaitokset  voimalat 
 
Teema-artikkelit
 
Inventointihankkeet
2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke