| Kuvaus |
Kotkaniemi kuuluu poliittisen historian merkkimieskotien ryhmään, sillä tila on ollut Suomen ensimmäisen valtionpäämiehen ja tasavallan kolmannen presidentin P. E. Svinhufvudin koti.
Kotkaniemen tilan suuri, jugendvaikutteinen huvilamainen päärakennus sijaitsee Kivijärven rannalla, männikköisessä mäessä. Päärakennus on peräisin 1890-luvun lopulta laamanni Thoménin ajalta. Huvilan suunnittelijana pidetään arkkitehti Lars Sonckia.
Kotkaniemen läheisyydessä on toisen maailmansodan linnoitusketju Salpalinjaan ja Kivijärven sulkujärjestelmiin liittyviä sotahistoriallisia muistomerkkejä. |
| |
| Historia |
P.E. Svinhufvud, jonka lakimiesura oli alkanut Turun hovioikeudessa, pääsi Lappeen tuomiokunnan kihlakunnantuomariksi ja muutti perheineen Luumäelle Kotkaniemeen 1908. Toukokuussa 1918 Svinhufvud valittiin itsenäisen Suomen korkeimman vallan käyttäjäksi eli ensimmäiseksi valtionpäämieheksi. Svinhufvud vietti kesiään Kotkaniemessä vielä presidenttikaudellaan 1931-1937, jolloin presidentin virkahuvilana oli Naantalin Kultaranta. Presidenttikauden päättymiseen loppui myös Svinhufvudin yhteiskuntapoliittinen päivätyö ja hän vietti vapaapäiviä Kotkaniemessä.
Kotkaniemessä on ollut majoituspalveluja vuodesta 1916 lähtien, kun presidentin puoliso Ellen Svinhufvud sijoitti täyshoitolalaisia yläkerroksen huoneisiin. Kansalaissodan aikana Kotkaniemi oli punaisten hallussa.
Kotkaniemi siirtyi Museoviraston omistukseen 2000, ja osa huoneista on Svinhufvud-museona avoinna yleisölle. |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
|
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Kotkaniemi |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2010 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY |
| |
Hae alueita ja kohteita
Kotkaniemen tila