 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Luumäki  Kotkaniemi |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 441-462-4-19 Itsenäisyydentie 799a, 54530 Luumäki |
| Rakennukset |
| 1. Autotalli |
| 2. Hirsimökki 1 |
| 3. Hirsimökki 2 |
| 4. Huussi |
| 5. Jääkellari |
| 6. Maakellari 1 (pumppuhuone?) |
| 7. Maakellari 2 (ent. sivurakennus / arkistorakennus) |
| 8. Navetta |
| 9. Omakotitalo (ent. tiilinavetta) |
| 10. Päärakennus |
| 11. Sikala |
| 12. Talli |
| 13. Uimakoppi |
| 14. Uusi kanala |
| 15. Vanha kanala |
| 16. Vanha rantasauna |
| 17. Venetalas / venekoppoli |
| 18. Vilja- ja jauhoaitat |
| Kuvaus |
| Presidentti P. E. Svinhufvudin Kivijärven äärellä sijaitsevaan museoitu kotitalo. Svinhufvud valittiin vuonna 1908 Lappeen tuomiokunnan tuomariksi jolloin hän osti Kotkaniemen tilan edeltäjänsä perikunnalta. Päärakennus oli rakennettu vuonna 1898 maalaistuomarin kodiksi ja virkataloksi. Kotkaniemi oli presidentti Svinhufvudin pitkäaikaisin koti, jota hän piti tukikohtanaan valtiollisten tehtäviensä aikana ja jonne hän palasi niiden päätyttyä.
Kotkaniemi on henkilöhistoriallinen kotimuseo, joka esittelee presidentti P. E. Svinhufvudin ja rouva Ellen Svinhufvudin elämää ja sekä Kotkaniemen tilan arkea Luumäellä. Pehrin ja Ellenin ajalle palautetut kotimuseohuoneet ovat sisustettu alkuperäisin kalustein ja esinein. Kotkaniemen päärakennuksesta löytyvät kotimuseon lisäksi kahvila ja kokoustiloja, sekä 1930-luvun asuun restauroitu puutarha piharakennuksineen. |
| Historia |
| Palsta, jonka pohjoisosassa nykyinen Kotkaniemi sijaitsee, on alkujaan ollut Luumäen Toikkalan kylän Hovin tilaa. Tilaa on jaettu ainakin vuosina 1842, 1847, 1854 ja 1898, jolloin Kotkaniemen tila lohkottiin hovioikeudenasessori Alfred Thomélle. Palstan eteläpuolella olivat pellot ja niityt, ja Lappeenrannan tien pohjoispuolella metsät.
Vaikka Kotkanimestä tuli tuomarin virka-asunnon lisäksi Thoménin perheen ympärivuotinen koti, liittynee päärakennuksen rakennuspaikan valinta ajan huvila-ihanteisiin: luonnonkaunis järvenrantapaikka, joka oli liikenteellisesti helposti saavutettava. Päärakennus valmistui viimeistään vuonna 1899. Sen eteläpuolelle rakennettiin lisärakennus arkistolle ja harjoittelijoiden asuinhuoneille. Asuinrakennusten itäpuolelle rakennettiin vielä vuosisadan vaihteessa muun muassa navetta, aittoja ja muita talousrakennuksia. Päärakennus oli alkujana hirsipintainen, ja laudoitusta oli päätykolmioissa ja kuisteissa, jotka oli maalattu kahdella värillä. Vesikattona toimi pärekatto ja harjoilla oli puusta veistetyt päätykoristeet. Rakennus laudoitettiin 1910-luvun alussa. Yläkerrassa oli tuolloin vain pohjoispäädyn keskihuone, joka oli kotiopettajan käytössä. Kotkaniemessä on ollut myös majoituspalveluja vuodesta 1916 lähtien, kun presidentin puoliso Ellen Svinhufvud sijoitti täyshoitolalaisia yläkerroksen huoneisiin. Toiminta turvasi perheen taloutta Pehrin ollessa Siperiassa karkotettuna. Kansalaissodan aikana, vuonna 1918 Kotkaniemi oli punaisten hallussa. Kotkaniemi oli Helsingin ja Turun työvuosien jälkeen Svinhufvudin perheen vakituisena kotina jälleen vuodesta 1920 lähtien. Kotkaniemen tila siirtyi vuonna 1999 Svinhufvudin suvulta valtiolle ja Museoviraston hallintaan. Se avautui ensi kertaa Museoviraston museona vuonna 2000. Nykyään Kotkaniemi-museon toimintaa ylläpitää Kotkaniemi-säätiö, joka perustettiin Museoviraston lopetettua kotimuseon ylläpitämisen vuonna 2012. Rakennus on täysin restauroitu 2016-2017, ja se avautui yleisölle uudelleen toukokuussa 2018. |
| Lähteet |
| Timo Lievonen: Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. 1987.
Kotkaniemen museoamanuenssi Annastiina Löppösen antamat kirjalliset tiedot (23.6.2026) Kotkaniemi - Rakennushistoriallinen selvitys. Museovirasto. Rakennushistoriallinen osasto. Satu Frondelius 2003 Maanmittauslaitos. Paikkatietoikkuna https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ Luumäen karttapalvelu https://luumaki.karttatiimi.fi/?setlanguage=fi# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava:
ei asemakaavamerkintöjä Yleiskaava: (Taavetti-Jurvalan osayleiskaava 2004 29.6.2004): R/s Loma- ja matkailualue. Alue varataan loma-asutukselle, lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja alueella varaudutaan keskitetyn kuunnallistekniikan rakentamiseen. (pihapiiri ja viereinen asuinrakennus) MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Määräys ei koske kaavassa osoitettua rakennusoikeutta eikä maa- ja metsätalouden rakennuksia. 49sr Kulttuurihistoriallisesti ja/tai kyläkuvan säilymisen kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä. (muu alue) Numero viittaa kaavaselostukseen. MRL 41.2 :n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Merkittävistä korjaus- ja muutostöistä sekä rakennuksen purkamisesta tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. (päärakennus) Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| asuinrakennukset museokahvilat museorakennukset virkatalot |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |