| Kuvaus |
Taavetin linnoitus rakennettiin 1770-luvulla osana venäläisten Kaakkois-Suomen linnoitusketjua strategisesti tärkeään tienristeykseen. Bastionilinnoituksen muurit rakennettiin lohkokivistä ja sisälinnoituksen turvassa olivat varuskunnan rakennukset. Linnoituksen toiminta lakkautettiin jo 1803. Museovirasto on kunnostanut linnoituslaitteita viime vuosina. Linnoituskokonaisuuteen kuuluu kiinteästi ns. Rusasen talo, poikkeuksellisen korkean aumakaton kattama puinen asuinrakennus, joka on rakennettu ilmeisesti jo 1720-luvulla postitaloksi. Myöhemmin sitä on käytetty mm. kievari- ja käräjätalona.
Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti Taavetin linnoituskaupungin 1770-luvulla strategisesti tärkeään tienristeykseen Salpausselän eteläreunalla. Linnoitus on osa venäläisten suunnittelemaa Kaakkois-Suomen linnoitusketjua. Lähen ympyrän muotoisen bastionilinnoituksen muurit on rakennettu lohkokivistä ja ruutukaavoitetun sisälinnoituksen turvassa olivat varuskunnan rakennukset.
Taavetti, Lapppeenranta ja Hamina ovat ainoat Suomen kaupungit, joita on rakennettu eurooppalaisten linnoituskaupunkimallien mukaisesti ja ympäröity bastioneilla.
Linnoituskokonaisuuteen kuuluu kiinteästi ns. Rusasen talo, poikkeuksellisen korkean aumakaton kattama puinen asuinrakennus, joka on rakennettu ilmeisesti jo 1720-luvulla postitaloksi. Myöhemmin sitä on käytetty mm. kievari- ja käräjätalona.
Linnoituksen historiallinen asema kyläkuvassa on häiriintynyt uuden, liian lähelle syntyneen rakentamisen takia. |
| |
| Historia |
Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Ruotsin välinen raja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja kulki halki Saimaan. Uuden rajan turvaksi rakennettiin pieniä linnakkeita sekä Ruotsin että Venäjän puolelle.
Sen lisäksi Ruotsi päätti rakentaa Sveaborgin merilinnoituksen, nykyisen Suomenlinnan, sekä Loviisa-Svartholman kaksoislinnoituksen. Venäjän keisarinna Katariina Suuri puolestaan perusti Davidovin ympyrälinnoitetun, ruutukaavoitetun ihannekaupungin 1773. Haminan, Lappeenrannan, Olavinlinnan linnoituksia vahvistettiin.
Taavetin linnoitus nimettiin Katariina II:n määräyksestä Pyhittäjä David Tessalonikalaisen mukaan Davidoviksi - Taavetiksi. Tähtimäisen linnoituksen sisälle rakennettiin pienen kaupungin veroinen yhdyskunta kirkkoineen, kasarmeineen ja vartiorakennuksineen. Linnoituksen toiminta lakkautettiin jo 1803. Museovirasto on kunnostanut linnoituslaitteita viime vuosina. |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| bastionilinnoitukset taajamat |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Arestirakennus |
| Taavetin linnoitus |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2010 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY |
| |
Hae alueita ja kohteita
Taavetin linnoitus