 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Luumäki  Taavetin linnoitus |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 441-433-1-717 Linnalantie 33, 54500 Luumäki |
| Rakennukset |
| Historia |
| Vuosina 1741–43 käydyn hattujen sodan jälkeen Ruotsin kaakkoisraja siirtyi Kymijokeen. Venäjä oli sodan päättäneeseen Turun rauhaan mennessä saanut haltuunsa Suomenlahden alueen keskeisimmät merilinnoitukset Haminan, Viipurin, Tallinnan ja Narvan. Sisämaan linnoituksista Venäjän haltuun olivat siirtyneet Lappeenranta, Käkisalmi ja Savonlinna. Luoteisrajaansa venäjä ryhtyi vahvistamaan täydentämällä puolitekoisia Lappeenrannan ja Haminan varustuksia. Uusista linnoituksista merkittävin oli Taavetti.
Linnoituksen ensimmäisen rakennusvaiheen (1773–81) aikana paikalle kohosi ranskalaismallinen bastionilinnoitus, kooltaan 800 x 650 m. Kustaa III:n sodan jälkeen Venäjällä katsottiin aiheelliseksi vahvistaa luoteisrajan puolustusta. Kaakkoiseen Suomeen rakennettiin kenraali Aleksander Suvorovin johdolla syvyysporrasteinen linnoitusjärjestelmä Pietarin turvaksi. Tähän liittyi Taavetin linnoituksen toinen rakennusvaihe, jonka aikana bastionirintamaan lisättiin neljä raveliinia, vallihaudat kivettiin ja pohjoissivustalle rakennettiin sarvilinna, sitadelli. Taavetin linnoitus muodosti nyt kaupungin, jonka asukasluku kohosi yli kahden tuhannen. Linnoituksen toiminta-aika jäi lyhyeksi. Sen kunnostus ja ylläpito lopetettiin vuonna 1803. Rakennukset myytiin huutokaupalla vuonna 1829. Kirkko jäi vielä joksikin aikaa paikalleen ja osa sen kivijalkaa on edelleen nähtävissä Luumäen kunnantalon pääsisäänkäynnin lähistöllä. Sotilaita nähtiin vielä kerran linnoituksessa 1800-luvun lopulla. Tuolloin järjesti Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan reservipiiriin kuulunut komppania siellä harjoituksia kesäaikaan. Säilyneitä kohteita Venäjällä nähtiin 1800-luvun lopulla asevelvollisuus tehokkaaksi keinoksi ylläpitää armeijaa. Vuonna 1878 saattoi keisari Aleksanteri II asevelvollisuuden voimaan koko valtakunnassa. Suomeen perustettiin autonomina turvin oma armeija, jonka kooksi määriteltiin 5600 miestä. Aluksi Helsinkiin perustettiin 200 miehen Opetuskomppania, jonka tuli harjoittaa alipäällystöä joukkoja varten. Vuonna 1881 tämä lakkautettiin ja aliupseerit jaettiin uusiin tarkka-ampujapataljooniin. Nämä perustettiin läänien pääkaupunkeihin samana vuonna. Taavetin linnoituksen alueelle sijoitettiin 1880-luvulla Mikkelin tarkka-ampujapataljoonan reservipiiriin kuuluva 24. reservikomppania. Tämä toi uutta toimintaa ja uudisrakentamista linnoituksen alueelle. Nykypäivään säilyneet upseerirakennus ja arestirakennus ovat tältä ajalta, samoin punaisen tuvan lähistöllä oleva kellari. Tyyppipiirustukset rakennuksiin laati arkkitehti Magnus Scherfbeck Yleisten rakennusten ylihallituksesta. Molemmat rakennukset ovat vuosien varrella muuttaneet muotoaan. Arestirakennuksen ikkunat on uusittu, samoin kattomateriaali ja ulkoseinät on vuorattu. Rungon keskelle on muurattu savuhormi kaakeliuuneineen. Punaista tupaa on käytetty vuosien varrella monenlaiseen tarkoitukseen aina asuntokäytöstä varastotiloihin asti. Upseerirakennuksessa toimii nykyisin Linnoitus- ja kotiseutumuseo (linkki). Alkuperäisestä rakennuksesta on jäljellä hirsirunko, ullakko ja toinen päätyikkuna. Huoneiden sisäkatot on laskettu, itäpäähän rakennettu lisähuoneita kahteen kerrokseen ja lisäksi rakennettu kellari autotalleineen ja saunoineen. Kellari on nykyisin lähinnä varastotiloina. Ikkunat on uusittu, samoin kattomateriaali ja ulkoseinät vuorattu. Ulkoasusta ei enää voi päätellä rakennuksen ikää. Muut reservikomppanian rakennukset, kuten aliupseerirakennus, kasarmi ja upseerirakennuksen talousrakennukset eivät ole säilyneet. Taavetin linnoituksen kirkko Taavetin linnoituksen kreikkalaiskatolinen tiilikirkko pystytettiin linnoituksen toisen rakennusvaiheen aikana. Tällöin purettiin aiempi puukirkko. Kirkko oli yli kahdenkymmenen metrin pituinen pitkänomainen rakennus, jonka sisäänkäynti oli länsipäädyssä. kirkko on merkitty vielä 1830-luvulla laadittuun isojakokarttaan, mutta seuraavalla vuosi- kymmenellä se oli jo purettu. Sen paikalle oli tuolloin laitettu risti, jonka päällä oli katos. Kappale kirkon itäpäädyn kivijalkaa on säilynyt nykypäivään ja nähtävissä Luumäen kunnantalon pääsisäänkäynnin lähistöllä. Osa kirkon irtaimistosta on tallella mm. eräissä ortodoksissa seurakunnissa. |
| Lähteet |
| https://www.luumaki.fi/matkailu/matkailukohteet/nahtavyydet/taavetin-linnoitus
Luumäen karttapalvelu https://luumaki.karttatiimi.fi/?setlanguage=fi# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava:
SM Muinaismuistoalue. Yleiskaava (Taavetti-Jurvala osayleiskaava 28.6.2004): SM Muinaismuistoalue. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä museovirastoon lausuntoa varten. Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää MATKAILUN KEHITTÄMISKOHDE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät matkailupalvelukohteet. Matkailukohdemerkintä osoittaa tehokasta matkailupainotteista kohdetta, joka voi sisältää merkittäviä rakennuksia, laitteita tai muuta matkailua tukevaa rakennetta. ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| bastionilinnoitukset linnakkeet (linnoitukset) linnoitukset |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |