 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Saimaan kanava |
| anna palautetta alueen tiedoista |
| Kuvaus |
| Saimaan kanava, joka johtaa Saimaan järvialueelta Viipurin kautta Suomenlahdelle on maamme merkittävin historiallinen kanava. Saimaan kanavan avaamisella 1856 on ollut suuri merkitys koko Itä-Suomen teollistumiselle. Kanavan vaikutuspiiriin ja etenkin Lauritsalaan on keskittynyt teollisuuslaitoksia asuinalueineen. Kanavalla on myös pitkä historia merkittävänä matkailu- ja nähtävyyskohteena.
Nykyisen 1960-luvulla rakennetun kanavan Suomen puoleisen osan pituus on 23,3 kilometriä. Kanavan kaikkiaan kahdeksasta sulusta Suomen puolella on kolme; Saimaan suunnasta ensimmäisenä ja putouskorkeudeltaan suurimpana (12,5 metriä) Mälkiän sulku, seuraavana Mustolan sulku (7,2 metriä) ja lähinnä nykyistä valtakunnanrajaa Soskuan sulku (8,3 metriä). Kansolassa on läppäsilta. Vanhasta Saimaan kanavasta, joka on rakennettu 1845-1856, on säilynyt vanhaa kivettyä uomaa mm. Mälkiän sulun kohdalla sekä Nuijamaan kirkonkylässä, Kähärilässä, Kansolassa ja Räihässä. Mälkiän sulun itäpuolella on myös vanha Mälkiän sulkuryhmä vuodelta 1856. Kanavan ensimmäisestä vaiheesta on jäljellä lisäksi kaksi sulkuvartijan taloa ja Mälkiän kasöörintalo eli kanavan yläpiirin piiripäällikön virkatalo. Mälkiän kasöörintalon 1845-1846 rakennettu päärakennus on vanhin säilynyt kanavien virkatalo Suomessa. Virkatalo toimii nykyisin Saimaan kanavaa ja sen historiaa esittelevänä museona ja sen piha-alue kukkaistutuksineen ja puistokäytävineen on kunnostettu. Kanavan länsirannalla on arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema Mälkiän luotsiasema vuodelta 1929. Rapatun klassistisen luotsiaseman ja siihen liittyvän puisen asuinrakennuksen lisäksi Hellström on suunnitellut tie- ja vesirakennushallituksen tilauksesta myös muita kanavan rakennuksia, mm. asuinkasarmeja Mustolaan. Kansolassa vanhan kanavan ylittää kanavan ainoa säilynyt rullasilta, joka on voitu siirtää syrjään kanavaliikenteen tieltä. Sen vieressä vanhan kanavan alittaa Kansolan kulvertti: holvirumpu, jota pitkin Soskuanjoki virtaa osittain sen uomaa seurailevan kanavan alitse. Nykyisen kanavan itäpuolella oleva ns. Pontuksen kaivanto on muisto Kaarle IX:n käskystä tehdystä kanavoimisyrityksestä 1607-1608. Kaivanto on noin 500 metriä pitkä uoma. Kaivannon muistomerkki on vuodelta 1957. Saimaan kanavan maisemakokonaisuuteen kuuluu Saimaaseen laskeutuvan suuren puiston ympäröimä Lauritsalan kartano, jonka aumakattoinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Kartanon puistossa on alueen historian kannalta merkittävä 12-kulmainen jyväaitta ja kivinen olutpanimo vuodelta 1857 sekä entinen Saimaan hotelli, joka on rakennettu 1847 palvelemaan Saimaan kanavalla liikkuvia. |
| Historia |
| Vesitietä Saimaan järvialueen ja Suomenlahden välille yritettiin rakentaa 1500-luvulta alkaen. Kaarle IX määräsi 1607 amiraali Juustenin rakentamaan kanavaa. Tästä yrityksestä muistuttaa ns. Pontuksen, oikeammin Juustenin kaivanto. Lopulta 1845-1856 toteutettu Saimaan kanava avasi tien Suomenlahdelle.
Kanavan merkityksestä kertoo se, että Aleksanteri II vieraili kanavatyömaalla kesällä 1856 ja kanavan vihkiäisjuhlapäiväksi valittiin hänen kruunajaispäivänsä 7.9.1856. Keisarien Nikolai I:n ja Aleksanteri II:n nimet hakattiin kallioon Tuohimäelle sekä Lauritsalan rullasillalle. Lopullisesti kanava valmistui 1858. Säännöllinen reittiliikenne kanavaa pitkin alkoi heti avaamisen jälkeen ja alukset kulkivat Viipurin ja Pietarin lisäksi muihin Itämeren kaupunkeihin. Kanavan ympäristöä kehitettiin matkailijoita silmällä pitäen: sulkujen ympäristöön tehtiin nurmikenttiä, istutuksia ja katoksia. Kanavan varrelle sijoitettiin muistomerkkejä ja sen reunaa kulkevien maanteiden varsille istutettiin koivurivejä. Valmistuessaan kanavassa oli 28 graniittista sulkua, joiden portit olivat puusta. Liikenteen sekä laivojen koon kasvun vuoksi kanavan rakenteita jouduttiin laajentamaan 1893-1903. Liian pieneksi osoittautunut kanava rakennettiin uudelleen betonirakenteiseksi 1920-luvulla. Kanavan leventäminen ja sulkujen uudelleenrakentaminen alkoi 1926 Mälkiän sulusta. Tästä ns. kanavan toisesta rakentamisesta oli valmiina noin 40% ennen toista maailmansotaa. Sodan jälkeen kanavasta noin puolet jäi Neuvostoliiton alueelle ja vesitieyhteys Saimaalta merelle katkesi yli 20 vuodeksi. Nykyisen kanavan rakentaminen alkoi 1963. Neuvostoliitto vuokrasi Suomelle Saimaan kanavan Neuvostoliiton puoleisen osan 50 vuodeksi. Uusi 43 kilometriä pitkä kanava, jossa on kahdeksan sulkua, valmistui 1968. |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kanavat (vesirakenteet) liikenneväylät sisävesiliikenne sulkukanavat |
| Teema-artikkelit |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Saimaan kanavan museo |
| Inventointihankkeet |
| 2010 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY |