 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Saimaan kanavan museo |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 405-38-37-5 Sulkuvartijankatu 16, 53300 Lappeenranta |
| Rakennukset |
| Historia |
| Saimaan kanavan museon päärakennus on vanhin säilynyt kanavien virkatalo Suomessa. Se rakennettiin talven 1845-1846 aikana alunperin kanavatyömaan ensimmäisen lohkon työpäällikön asunnoksi. Samoilla piirustuksilla rakennetiin virka-asunnot viidelle muulle työpäällikölle. Alkuperäinen rakennus oli yksinkertainen rapattu hirsirakennus, jossa oli kuusiruutuiset ikkunat. Päärakennuksessa oli neljä huonetta ja keittiö, ulkorakennuksessa oli tilat navetalle, tallille, käymälälle, kahdelle aitalle ja vaunuliiterille. Näihin ulkorakennuksiin kuuluvat aitat ovat vielä jäljellä pihapiirissä.
Kanavan valmistuttua talosta tehtiin kanavan yläpiirin piiripäällikön virkatalo. Päärakennusta jatkettiin itäpuolelta kahdella huoneella, joista toiseen tuli keittiö. Entinen keittiö muutettiin ruokasaliksi. Huoneita oli kuusi, joista yksi oli piiripäällikön konttorihuone. Lisäksi oli eteishalli, ruokakomero ja vaatehuone. Päärakennukseen asennettiin vuorilaudoitus 1870-luvulla. Tämän jälkeen muutoksia julkisivussa on tapahtunut lähinnä kuistien ja ikkunoiden osalta. Pihapiiriin kuului lisäksi sauna, jonka yhteydessä oli renkitupa ja kivikellari, joka on yhä jäljellä. Renkituvan tilalle rakennettiin tämän vuosisadan alussa uusi ulkorakennus navettoineen. Samoin päärakennuksen erikoisen suippoharjaisen verannan tilalle rakennettiin lasiveranta. Rakennusta ympäröi kaunis puisto kukkaistutuksineen ja hiekkakäytävineen. Piiripällikön perheen käytössä oli oma uimahuone rannassa. Yläpiirin piiripäällikkö ja kasööri vaihtoivat virkataloja keskenään vuonna 1917, jolloin konttorihuoneen päätyyn puhkaistiin uusi sisäänkäynti maksunkantoa varten. Tämä eteiskuisti on sittemmin purettu. 1920-luvun lopussa rakennnuksesta tehtiin kahden perheen asunto ja näin ruokasali, joka alunperin oli ollut keittiö muuttui jälleen keittiöksi. 1970-luvulla rakennus peruskorjattiin nykyaikaisiksi asunnoiksi, jolloin vanhat perustukset korvattiin betonilaatalla ja ovet vaihdettiin. Rakennukseen asennettiin öljykeskuslämmitys ja kylpyhuoneet. Kun rakennusta korjattiin museokäyttöön vuonna 1995 jätettiin suuri osa näistä muutoksista entiselleen. Sen sijaan rakennuksen ulkopuoli päätettiin palauttaa vuosisadan alkupuolen asuun. |
| Lähteet |
| Lappeenrannan karttapalvelu
https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ Väylävirasto. Kanavamuseotoiminta ja museokanavat. Kanavamuseoiden historia https://vayla.fi/ymparisto/maisema-kulttuuriymparisto/kanavamuseot Väylävirasto. Saimaan kanavan museo https://vayla.fi/ymparisto/maisema-kulttuuriymparisto/kanavamuseot/saimaan-kanavan-museo |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (405-2583, 29.06.2017):
YM/s-1 Museorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Piha-alueille on laadittava erillinen puistosuunnitelma, joka on hyväksytettävä museoviranomaisella, alueellisella ELY-keskuksella ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimella. sr-13 Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivun, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Korjaus- tai muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas luonne ja ominais- piirteet säilyvät. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. (päärakennus) sr-14 Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka voivat vähentää sen kulttuurihistoriallista arvoa. (aittarakennus, navettarakennus) Yleiskaava (KESKUSTAAJAMAN OYK 2030 itäinen osa-alue, 28.05.2019): PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. sr-1 (28) Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylä- tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon. (päärakennus) Maakuntakaava: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenne väylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kanavat (vesirakenteet) merenkulku sulkukanavat virkatalot |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 9999 vanhat inventoinnit |
| × | ||
| < |
|
> |