 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Kaukaan teollisuusympäristö |
| anna palautetta alueen tiedoista |
|
|
| Kuvaus |
| Kaukaan tehtaat on ensimmäisiä 1800-luvun lopulla Saimaan kanavan vaikutuspiiriin syntyneistä, suurteollisuudeksi kasvaneista puunjalostukseen perustuneista teollisuusalueista ja merkittävä osa Suomen puunjalostusteollisuuden varhaisvaiheen historiaa. Teollisuuslaitoksen asuinalueet edustavat aikansa korkeatasoista asuntosuunnittelua.
Osa Kaukaan tehtaiden vanhimmasta vaiheesta sisältyy 1900 valmistuneeseen, arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelemaan tehdasrakennukseen. Se on erityisen merkittävä varhaisten teräsbetonirakenteittensa ansiosta. Rakennuksessa on tiettävästi ensimmäisenä käytetty holvimaisen rakenteen sijaan kokonaan teräsbetonista vaakarakennetta, ylälaattapalkistoa rakennuksen välipohjana. Keskiaikaisiin linnoihin viittaavat torniaiheet ovat ajalle tyypillisiä tiiliarkkitehtuurin tyylikeinoja. Tehdasalueen keskeisellä paikalla on Kaukaan arkkitehtinä toimineen W.G. Palmqvistin suunnittelema klassistinen klubirakennus vuodelta 1938. Sen ympäristössä on virkailija-asuntoja 1920-luvulta sekä arkkitehtonisesti erittäin merkittävä Yrjö Lindegrenin suunnittelema virkailijoiden rivitalo vuodelta 1951. (rky.fi) |
| Historia |
| Kaukaan Tehdas Osakeyhtiö perustettiin 1873 Mäntsälän Kaukaankoskelle. Yhtiön toinen tehdas valmistui 1892 Lappeen pitäjän Parkkarilaan, Saimaan vesistön laajojen metsävarojen äärelle. Lankarullatehdas paloi 1898 ja uuden, 1900 toimintansa aloittaneen rullatehtaan suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist.
Selluloosatehdas, joka käytti raaka-aineenaan lankarullatehtaan jätemateriaalia, aloitti toimintansa 1897. Tuotanto laajeni edelleen ensimmäisen vaneritehtaan valmistuttua 1926. Uudempi vaneritehdas valmistui 1957, saha 1959, sulfaattiselluloosatehdas 1964 ja paperitehdas 1975. Teollisuusympäristön tehdasrakennuksia ja laajennuksia Kaukaalle suunnittelivat mm. arkkitehdit W.G. Palmqvist, Ahti Korhonen ja Erik Kråkström. Yhtiö laajeni myös yritysostoin; mm. Salvesenien Lauritsalan saha siirtyi Kaukas Oy:n omistukseen 1916. Rullatehtaasta alkunsa saanut Lauritsalan tehdasalue kehittyi vuosikymmenien mittaan kokonaiseksi tehdasyhdyskunnaksi sairaaloineen, kouluineen, virkamiesklubeineen ja useine työväen asuinalueineen. Yhtiö vaikutti merkittävästi Lauritsalan kauppalan perustamiseen 1932. Kaukaan lankarullatehdas oli maailman viimeinen puurullien valmistaja, kun se lopetti toimintansa 1971-1972. Kaukaan tehdasmuseo aloitti toiminnan rullatehtaan tiloissa 1998. (rky.fi) |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| teollisuusympäristö |
| Teema-artikkelit |
| Alueeseen liitetyt kohteet |
| Isännöitsijäntie 4 (Laulutalo) |
| Julinintie 1 (Kerhonmäki) |
| Julinintie 11 (Puustelli, ent. kappalaisen pappila) |
| Julinintie 24 |
| Julinintie 6 |
| Kaukaan rullatehdas |
| Kaukaankatu 19 |
| Kaukaankatu 19a |
| Kaukaankatu 21 |
| Kaukaankatu 26 (Kerhonmäki, Edustuskerho ja vierasmaja) |
| Kaukaankatu 28 (Kerhonmäki) |
| Vanha paloasema, (Kaukas) |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2011 Etelä-Karjalan rakennusperintöaineiston digitointi |
| × | ||
| < |
|
> |