|
|
|
|
| 405-32-29-3 Kaukaankatu 26, 53200 Lappeenranta |
| |
| Rakennukset |
| |
| Kuvaus |
Kaukaankadun molemmin puolin Kerhomäellä on Kaukaalle 1920-30-luvuille rakennettuja edustustiloja sekä virkailija- ja mestariasuntoja. Rakennukset ovat tyyliltään klassistisia ja varsinainen kerhorakennus edustaa klassismin mahtavampaa suuntaa.
Ennen edustuskerhon valmistumista virkailijoiden kokoontumistiloina käytettiin vanhaa työläisruokalaa. Päätös rakentamisesta tehtiin vuonna 1938. Rakennuksen alakerta oli varattu virkailijoille, keskikerros virkailijoille ja yhtiön vieraille, ja yläkerta ainoastaan yhtiön vieraille. Edustuskerho, Kaukaan kerho, toimi vuoteen 1973 saakka virkailijakerhona ja vuodesta 1975 lähtien ainoastaan yhtiön edustustilana.
Edustuskerhosta länteen sijaitseva, 1930-luvun puolivälin jälkeen rakennettu myös W.G. Palmqvistin suunnittelema vierasmaja toimi alkujaan Kaukaan virkailijakerhon vahtimestarin ja autonkuljettajan asuntona sekä autotallina. Tallit ja varastot on myöhemmin muutettu asuinkäyttöön, ja nykyisin talossa on kuusi vierashuonetta. Taloon majoitetaan Kaukaan edustuskerhon vieraita.
Kaukaankadun ja Julinintien risteyksessä sijaitsee toinen vuonna 1925 Palmqvistin suunnittelemista omakotitaloista. Tämän A17-asuintalon oli yhdessä Virkailijakerhon kanssa määrä olla siipirakennus myöhemmälle suojeluskuntatalolle ja toimia Kaukaan toimihenkilöiden asuntoina. Rakennus sijaitsee nykyisin omalla tontillaan.
Myös Virkailijakerhon rakennus on suunniteltu vuonna 1925. Rakennuksessa asui vuosikymmeniä eri perheitä, jotka hoitivat talon ympärillä olevia hedelmä- ja keittiöpuutarhoja. Asuinkäytön loputtua saneerattuun rakennukseen muutti Kaukaan osto-osasto vuosiksi 1973-1975. Vuonna 1975 rakennuksesta tehtiin virkailijakerho, jonka toimintaan ovat kuuluneet muun muassa juhlat ja näytelmäkerho. Tiloja on vuokrattu myös yksityiskäyttöön. Rakennus sijaitsee omalla tontillaan. |
| |
| Historia |
Kaukaantien rakennukset edustavat Kaukaan klassistista edustusarkkitehtuuria. Alunperin Kaukaan edustuskerhon rakennuksen sijasta Kerhonmäelle suunniteltiin suojeluskuntataloa ja viereisten pientalojen oli tuolloin tarkoitus olla sen siipirakennuksia.
Talot suunnitteli W.G. Palmqvist. |
| |
| Lähteet |
Suojellut rakennukset, UPM-Kymmene Oyj Kaukas, toim. Päivi Ahtiainen et al. Lappeenranta, 2002.
Kiiveri-Hakkarainen, Kaija: Rakennettu Lappeenranta. Kaupunginosat. Etelä-Karjalan museon julkaisusarja nro 28, 2006.
Lappeenrannan karttapalvelu
https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| |
| Suojelutilanne |
Asemakaava (405-1983, 12.03.1994):
AR Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
/S Alue, jolla ympäristö säilytetään.
sr Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa. Korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas ja ympäristön kannalta merkittävä luonne säilyy. Milloin rakennuksessa on aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä tämän pyrkimyksen vastaisesti, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä korjattava entistäen tai muuten rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla.
Rakennusta korjattaessa on katsottava, että rakennukselle ominaiset yksityiskohdat ja käytetty materiaali säilytetään taikka niiden laatu entisöitäessä otetaan huomioon. (kaikki 4 rakennusta)
Yleiskaava (KESKUSTAAJAMAN OYK 2030 keskusta-alue 17.08.2018):
P Palvelujen ja hallinnon alue.
sr-1 (111a) Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä.
Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylä- tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon.
Maakuntakaava:
A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE
Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet.
Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenne väylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet.
ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE
Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä.
Kaukaan kerhon alue /s, vahv. 1.4.1996.
Kaukaan teollisuusalueen vanha osa kuuluu, myös virkailijakerho kuuluu valtioneuvoston vahvistamaan RKY 1993 luettelon (id 19819) ja Museoviraston VAT2004 ehdotukseen (id 19771). |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kokoontumistilat teollisuus teollisuusyhdyskunnat vierashuoneet |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| |