kuvituskuva
Paluu etusivulle      Tietoa Kaavelista

Etelä-Karjalan kulttuuriperintötietokanta Kaaveli.fi

näytä/piilota  Hae alueita ja kohteita
 
  
  
 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
 
 
näytä/piilota  Hae teema-artikkeleita
 
  
  
  
  
 
 
 
 
Sisällysluettelo
 
Karttahaku
Taipalsaari Parikkala Ruokolahti Lemi Rautjärvi Lappeenranta Savitaipale Luumäki Imatra
 
Lappeenranta  Arposenniementie 110 (Pienhauska)
anna palautetta kohteen tiedoista
Kuva:  (Heidi Kuukasjärvi 24.6.2008) 
405-538-8-17 Arposenniementie 110, 54100 Joutseno
 
Rakennukset
 
Historia
Pienhauskan historian alkuvaiheista on olemassa kaksi erilaista versiota. Toisen mukaan talon rakennuttivat Alice ja Edwars von Boehm kesäasunnokseen 1890-luvulla. Myöhemmin, 1910-luvulla, von Boehmit myivät tilan venäläiselle Schuvaloffille. Toisen tarinan mukaan von Boehmien rakennuttama talo purettiin 1910-luvulla, ja Schuvaloff rakennutti nykyisen päärakennuksen Karjalasta tuomistaan hirsistä.

1920-1950 -luvuilla Pienhauska oli kirjailija Hilja Valtosen kesäasunto. Kirjailijan aikana huvilassa järjestettiin useita kesäjuhlia. Samaan aikaan rakennusta remontoitiin ja sekä ulkoasua että sisätiloja muutettiin.
Valtonen myi Pienhauskan Imatran kaupungille 1950-60-luvulla, jolloin tila muutettiin lasten kesäsiirtolaksi. Imatran kaupungilta tilan ostivat nykyiset omistajat 2000-luvun puolessavälissä, ja se toimii nykyisin vapaa-ajanasuntona.

Tilalla on päärakennuksen lisäksi kolme lautarakenteista majoitusrakennusta, kellari, huussi sekä rannassa sauna.
 
Lähteet
Lappeenrannan karttapalvelu
https://kartta.lappeenranta.fi/ims/
 
Kulttuurihistoriallinen merkittävyys
maakunnallisesti merkittävä
 
Suojelutilanne
Asemakaava:
ei asemakaavamerkintöjä

Yleiskaava (JOUTSENON KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2030 405-Y38, 10.12.2013):
AT-1 Kyläalue.
Alue varataan kyläasutukselle, sen tarvitsemille palvelu- ja työtiloille sekä maa - ja metsätaloudelle. Rakennuspaikan minimikoko on 5000 m2 ja rakennusoikeus 7 % rakennuspaikan pinta-alasta rantarakennuspaikoilla kuitenkin enintään 300 m2. Lisäksi rakennuspaikan on oltava kylärakenteen kannalta ja kyläkuvallisesti sopiva. Uudis-, täydennys- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti ympäröivään maisemaan.(päärakennus)
RA/A-1 Loma-asunto- ja pientaloalue.
Loma-asunto saadaan muuttaa vakituisesti asuttavaksi, jos rakennuspaikan koko on vähintään 3000 m2 ja jätevesihuolto järjestetään rakennuspaikkakohtaisesti. Rakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, rantaan rajoittuvalla rakennuspaikalla kuitenkin enintään 300 m2. (ranta-alue)
sk-1/1 Taajamakuvallisesti tärkeä alue.
Kulttuurihistoriallisesti maakunnallisesti merkittävä yhtenäisen rakennuskannan alue. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa taajamakuvaan ja ympäristöön. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkoitettua lupaa.
Maisemallisesti merkittävät puut ja istutukset tulee säilyttää. Asemakaavaa laadittaessa on varmistettava kyläkuvallisten arvojen ja suojeltavan rakennuksen säilyminen.
1. Karsturannan huvilat.
2. Kirjatien alue.
3. Sahatien alue eli Ahvenlammen asuntoalue.
4. Hackmanin vanha asuinalue.

Maakuntakaava:
ei aluevarausmerkintää
ma/km MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE
Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä.
 
Museoalan ontologian käsitteet
kesähuvilat  vapaa-aikatilat 
 
Teema-artikkelit
 
Inventointihankkeet
2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke