 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Rautjärvi  Simpeleen tehdasalue |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| Kenraalintie 1 |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Simpeleen paperitehdas on perustettu vuonna 1899 ja sitä on laajennettu useaan otteeseen. Vuosina 1920–1996 tehdas oli osa Yhtyneitä Paperitehtaita. UPM Kymmene Oyj myi Simpeleen tehtaan vuonna 1997 Metsä-Serla Oyj:lle eli nykyiselle Metsä Board Oyj:lle.
Simpeleen tehdasalueen vanhat osat on arvotettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Tehdasalueen keskellä sijaitseva Juvankosken voimalaitos (1948) on osa Hiitolanjoen voimaloiden valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. |
| Historia |
| Hiitolanjoen Juvankoskelle perusti parikkalalainen liikemies Matti Roiha 1890-luvun loppuvuosina paperitehtaan. Jyrkässä vesiputouksessa on ollut myllyjä ja survimia 1700-luvulta alkaen. Matti Roihan hankkeesta ehti 1898–1901 toteutua tiilinen tehdasrakennus, orastava yhdyskunta ja vesisaha ennen perustetun Paperitehdas Osakeyhtiö Atlaksen vararikkoa. Toimintaa jatkoi vuodesta 1906 Ab Simpele. Varsinainen paperintuotanto tehtaalla alkoi seuraavana vuonna.
Kosken vesi ei kuitenkaan riittänyt pyörittämään koneita koko vuotta, ja kannattavuuden parantamiseksi hiokkeen tuotantoa oli tarve lisätä. Tehtaalle päätettiin sen vuoksi tilata höyrykone käyttämään hiomon apukoneita ja hollantereita. Vesivoima jäi pelkästään hiomakoneita varten. Pian päätettiin hankkia lisäksi omistusoikeudet Hiitolanjoen alempiin koskiin ja rakentaa niihin vesivoima-asemat riittävän käyttövoiman turvaamiseksi tehtaalle. Simpeleen tehdas käsitti 1930-luvulla paperikoneen, kartonkikoneen ja niille raaka-ainetta valmistavan puuhiomon sekä pienen omatarvesahan. Merkittävä asia tehtaalle oli rautatieyhteyden saaminen ensin Simpeleelle ja asemalta vedetty sivuraide tehtaalle vuonna 1935. Vuonna 1942 tehtiin hiomo- ja paperitehdasrakennukseen mittava remontti. Rakennukseen tehtiin kolmas kerros ja tasakatto. Ylimpään kerrokseen tuli henkilökunnalle ajanmukaiset sosiaalitilat ja ruokala. Juvankosken pato uusittiin vuonna 1943. Väestönsuoja valmistui vuonna 1944. Sodan jälkeen vuonna 1945 höyrykattilahuone tuhoutui tulipalossa ja se oli rakennettava uudelleen. Samalla hankittiin uusi suurempi höyrykattila. Uusi kuorimo ja hiomo rakennettiin joen itärannalle paperi- ja kartonkitehdasta vastapäätä 1957–59. Hiomo- ja kuorimorakennuksen jatkoksi päätettiin rakentaa uusi kartonkitehdas vuonna 1964. Uusi toimistorakennus ”Valkoinen talo” valmistui vuonna 1962. Myöhemmistä laajennuksista voidaan mainita erityisesti arkkitehti Heikki Elomaan suunnittelema turvevoimala vuodelta 1976. |
| Lähteet |
| Ramboll Finland Oy: Simpeleen tehdasalueen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Niina Uusi-Seppä ja Liina Luoma 10.2.2022.
Ramboll Finland Oy: Simpeleen tehdasalue inventointikortit. Niina Uusi-Seppä ja Liina Luoma 2.11.2021 |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (Simpeleen tehtaan alueen asemakaavan muutos ja laajennus 10.6.2024):
T-1: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa myös teollisuustuotantoon liittyviä toimistotiloja. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melun keskiäänitaso (LAeq) ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen 55 dB, kohtuutonta ilman tai veden pilaantumista tai muuta kohtuutonta haittaa. RKY: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö / Hiitolanjoen voimalat, Juvankoski. S-2: Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen soveltuminen arvokkaaseen ympäristöön. Alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja merkittävien rakennettujen ympäristöjen säilyminen. Aluetta koskevista oleellisista toimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Sr-1: Kulttuurihistoriallisesti ja tehdasalueen ympäristökuvan kannalta merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksen ulkoasussa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt on tehtävä siten, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Julkisivun korjauksien ja sisätilojen alkuperäisiin osiin kohdistuvien korjaustoimenpiteiden suunnittelussa tulee olla yhteydessä museoviranomaiseen. Sr-3: Taajamakuvan ja alueen teollisuushistorian kannalta tärkeä tehtaan piippu, jota ei saa purkaa. Oleellisten muutostoimenpiteiden yhteydessä tulee olla yhteydessä museoviranomaiseen. Yleiskaava (Simpele-Änkilän osayleiskaavan muutos ja laajennus 9.3.2020): T-2 TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE Mikäli alueen metsäisiin osiin kohdistuu sellaisia toimenpiteitä, jotka aiheuttavat heikennystä liitooravan mahdolliselle elinympäristölle, tulee mahdollisen elinympäristön laajuus selvittää ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. sk-vk: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristönominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien historiallisten rakennusten ja merkittävien rakennettujen ympäristöjen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa uudis- ja täydennysrakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen soveltuminen arvokkaaseen ympäristöön. Aluetta koskevista toimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen soveltuminen arvokkaaseen ympäristöön. Alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja merkittävien rakennettujen ympäristöjen säilyminen. Aluetta koskevista oleellisista toimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| metsäteollisuus paperitehtaat paperiteollisuus vesivoimalaitokset |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| × | ||
| < |
|
> |