 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lemi  Kantturaniemen parakkivaruskunta |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 416-437-7-27 Lieslahdentie 29, 54850 Kuukanniemi |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Puolustusvoimien talvisodan jälkeen vuonna 1940 rakentama varuskunta-aluekokonaisuus. Alueella sijaitsee kymmenen aliupseeriasuinrakennusta ja kaksi upseerirakennusta piharakennuksineen. Rakennukset perustuvat Puolustusministeriön rakennusosaston tyyppipiirustuksiin Aliupseeriasuntorakennus A1 ja Upseeriasuntorakennus A2, joiden suunnittelijana on toiminut arkkitehti Elsi Borg. Rakennuksissa on puurunko ja loiva harjakatto. |
| Historia |
| Talvisodan seurauksena Suomi menetti laajoja alueita, joilla sijainneet varuskunnat jouduttiin korvaamaan pikaisesti. Rakennettiin kymmenittäin uusia ns. korpivaruskuntia uuden rajalinjan läheisyyteen.
Puolustusministeriön rakennustoimisto suunnitteli tyyppipiirustukset uusille varuskuntarakennuksille. Kantahenkilöstön asuinparakit pohjautuvat Elsi Borgin suunnittelemiin tyyppipiirustuksiin Aliupseeriasuntorakennus A1 ja Upseeriasuntorakennus A2. Lisäksi kunkin asuinrakennuksen yhteyteen on sijoitettu pieni varastorakennus. Varuskuntien miehistöparakit olivat useiden eri valmistajien puolivalmisteparakkeja. Tiettävästi koko maassa rakennettiin n. 400 tyyppipiirustusten mukaista upseeritaloa ja 800 aliupseeritaloa. Huomionarvoisia kokonaisuuksia sijaitsee mm. Puumalassa, Savonlinnassa, Kerimäellä ja Sulkavassa. Etelä-Karjalaan rakennettiin useita parakkivaruskunta-alueita, joista Kantturaniemi on säilynyt laajimpana kokonaisuutena. Kantturaniemen rakentaminen alkoi kesällä 1940. Miehistöparakkeja pystytettiin varusmiesvoimin Kantturaniemen ja Lieslahden alueelle yli sata. Vuoden 1941 alkuun mennessä valtaosa miehistöparakeista oli saatu pystytettyä. Kevääseen 1941 mennessä rakennettiin 45 rakennusta talvisodasta palanneelle henkilöstölle. Kantahenkilöstön rakennukset rakennettiin siviiliurakoina. Suurin osa rakennuksista sijoittui Lieslahden niemeen, muutamia myös Kantturaniemeen. Jatkosodan torjuntavoittojen 1944 ylemmän tason operatiivinen suunnittelu ja johtaminen tapahtuivat Kantturaniemestä käsin. Kannaksen Joukkojen Komentajan Esikunta komentajanaan kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch toimi Kantturaniemessä 19.6.1944 alkaen. Sodan jälkeisinä vuosina Kantturaniemessä asui edelleen puolustusvoimien kantahenkilökuntaa perheineen. Varuskunnat jäivät -50-luvun mittaan pois asuinkäytöstä. Sen jälkeen alue on jatkanut elämäänsä kesäasuntoalueena. |
| Lähteet |
| Lappeenrannan museot: Kantturaniemen varuskunta. Rakennusinventointi 9.7.2021.
Manninen, Markus: Suomen puolustusvoimien varuskunnat. Rakennushistorian yleisselvitys. Arkkitehtitoimisto Manark Oy, Senaatti-kiinteistöt, Helsinki 2023. Saatavissa https://www.senaatti.fi/app/uploads/2023/04/978-952-368-121-7_2023_MANARK_Suomen-puolustusvoimien-varuskunnat-s.pdf [14.6.2024] Alueelle johtavan Lieslahdentien varrella oleva opaste Lemin karttapalvelu https://lemi.karttatiimi.fi/# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava:
ei asemakaavamerkintöjä Yleiskaava (Pien-Saimaan osayleiskaava (12.10.1998)): RA-2 YHTEISRANTAISTEN LOMA-ASUNTOJEN ALUE. RA-2 alueelle saa sijoittaa yhteisrantaisia loma-asuntoja. 300/2-3 Luku RA-2 merkinnän alapuolella osoittaa alueen enimmäiskerrosalan sekä alueelle sijoitettavien loma-asuntojen enimmäismäärän. Maakuntakaava: ei maakuntakaavamerkintöjä |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| parakit parakkirakennukset varuskunta-alueet |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |