 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Imatra  Vertanen |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 153-417-4-214 Juskunmäenkatu 17 |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Vertanen on maataloustila Imatran taaja-asutusalueen sisään jääneen vanhan peltoalueen laidalla, rinteessä, Taiteiden talona toimivan entisen Tainionkosken koulun läheisyydessä. Talon ja urheilukaukalon välissä kulkeva kapea ja kaartuileva Juskunmäenkatu on Vertasen kohdalla säilyttänyt pienipiirteisen kylätien luonteen; tien pohjoispuolella on metsäinen mäenkumpare ja etelässä avautuu viljelymaisema Tainionkosken kirkon ja Siitolan vanhan tonttimaan suutaan.
Vertasen itä- ja pohjoispuolelta on hävinnyt vanhaa asutusta koulun ja Tainionkoskentien rakentamisen jälkeen. Lännessä ja luoteessa on 1900-luvun puolella syntynyttä eri-ikäistä tiivistä taaja-asutusta. Vuonna 2023 Vertasen pihapiirissä on vanha hirrestä tehty, taitekattoinen ja lautavuorattu, päärakennus. Sen ikkunat ovat sisään-ulosaukeavat, T- tai ristikarmilliset, verhous vaakalaudoitusta nurkkalaudoin ja sokkeli lohkokivinen. Laajennettu kuisti on talon länsijulkisivussa. Kesäaikaan talo piiloutuu Juskunmäenkatua reunustavien vaahteroiden, kuusten ja syreenien taakse. Karjarakennus on purettu pihan pellon puoleiselta reunalta, jossa nyt on rivissä korkeita kuusia. Päärakennuksen lounaispuolella on vanha pariaitta. Harjakattoisen rakennuksen seinät on hirttä ja päätykolmiot lautaa. Vaakapaneloidut ovet ja kamanaikkunat. Pihan itälaidalla on nähtävästi auto/traktorisuoja ja puukatos 1900-luvun jälkipuolelta. Juskunmäenkadun varrella on lautaseinäinen kuivaamo ja hevostalli. Jälkimmäinen vinkkelirakennus käsittää lautaseinäiset siivet ja kulmalla olevan sahanurkkaisen veistohirsisen rakennuksen, joka oletettavasti on entinen riihi. Tallin kulmalta avautuu näkymä vanhan asutuksen yhteydessä säilyneeseen viljelylaaksoon. |
| Historia |
| Vertasen talo kuuluu Siitolan kylään, joka oli jo uuden ajan alussa suuri: ensimmäiseen maakirjaan vuodelta 1543 Siitolasta kirjattiin kymmenen taloa. Alueen siirryttyä Turun rauhan yhteydessä 1743 osaksi Venäjää toteutettiin verollepano, jossa Siitolan taloluvuksi ilmoitettiin 13. Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan aikana toimitetussa isossajaossa, 1830-luvulla, Siitolan kylään muodostettiin 16 (17) kantatilaa.
Kylän asutus oli moniryhmäinen. Peltokyläalueen muodostava Ritikankosken seutu kuuluu kylän vanhoihin ydinalueisiin. Peltoalueen eteläosissa oli kantatilojen nro 4 (Kiisseli), nro 7 Hietanen ja 16 (Arposenmäki) talotontit ja yksi tontti alueen pohjoisreunalla, jossa kohteena oleva Vertanen sijaitsee. Tätä vanhempaa aikaa, 1700-luvun loppua ja 1800-luvun vaihdetta, kuvaavissa kartoissa ei näy pohjoista eli Vertasen tonttia. Vertanen on erotettu/halottu ehkä kohta isonjaon jälkeen kantatilasta nro 4 (Kiisseli). Suuri maatilakirja -julkaisun tiedoissa vuodelta 1965 Vertasen kerrotaan olleen vuodesta 1916 Juho Vertasen perikunnan omistuksessa, edellinen isäntä oli ollut Juhon isä Heikki Vertanen. Tila oli ollut suvulla vuodesta 1817. Tila oli kooltaan 68 ha, josta peltoa 15 ha. Puutarhan ja pihakoivujen ympäröimä päärakennus valmistui hirrestä 1920 ja peruskorjattiin 1947. Kuvauksen mukaan talouskeskuksessa oli päärakennuksen lisäksi betonitiilestä ja puusta tehty karjarakennus vuodelta 1914, kuivaamo vuodelta 1963, auto- ja traktoritallit, riihi ja puimala. Vanhin tieyhteys peltokylän etelä- ja pohjoisosien välillä kulki pellon itäreunalta edelleen löytyvää kärrytiepohjaa pitkin. Vanha tie kiersi Vertasen alapuolelta ja kaartyi peltojen länsiosien kautta takaisin kantatalojen ryhmään; vanhaa linjausta on myös Peltosirkunkuja ja siitä itään Kiisseliä kohden haarautuva kuja. Juskunmäenkatu on merkitty Senaatin karttaan vuodelta 1898. Arkistoselvitys Rakennuslupa 192-1984: Asuinrakennuksen laajennus. Jatkettu talon länsijulkisivussa olevaa vanhaa pulpettikattoista umpikuistia etelään. Uuteen rankorakenteiseen tilaan tuli sauna. Suunnittelija rkm Arto Teräväinen. LK 1986. Toteutunut. |
| Lähteet |
| Rakennusinventointi. Ritikankosken ja Karhumäen asemakaava ja asemakaavan muutos. Inventoinnin työkertomus 7.8.2023. Tilaaja Imatran kaupunki, kaavoitus.
Imatran kaupungin arkisto - rakennusluvat - asemakaavakartat Kansallisarkisto Senaatin kartat 1898: XVII 49 [Ruokolahti] ja XXV 49 [Jääski]. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemisto, Imatra Isojakokartta: Karta öfver Siitola bys ägor i Ruokolax Socken Jäskis Härad och Wiborgs Län. 1834–35. G66:151–23. Viipurin kuvernementin kartta-arkisto Transport Charta öfver Nedannämnde Byar belägne i Ruokolax sokn…[1780–1811]. Telén, Fr. Wilh. [sine anno, n. 1820]. VKKA 437. Suuri maatilakirja, 1965. Muistoja Tainionkosken koulusta. Elävä Museo. Lappeenrannan museot. http://elavamuseo.blogspot.com/2021/10/muistoja-tainionkosken-koulusta.html |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| paikallisesti merkittävä |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| maatilat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2023 Imatran yleiskaavainventointi |
| 2023 Ritikankosken rakennusinventointi |
| × | ||
| < |
|
> |