 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Imatra  Arposenmäki |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 153-417-16-253 Kirkkokatu 15 |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Arposenmäki sijaitsee Ritikankosken kaupunginosassa, vanhan peltoaukean laidalla, hieman ympäristöään korkeammalla kumpareella. Asuinpaikka on vanhojen karttojen perusteella tulkittavissa yhdeksi isojakoa vanhemmista talotonteista Vuoksen länsirannan peltokylässä. Arposenmäen lähietäisyydellä on kaksi samoihin aikoihin palautuvaa, edelleen asuttua, talotonttia (Kiisseli nro 4 ja Hietanen/Lehtola nro 7).
Arposenmäen nykyinen pihapiiri on suunnilleen puolikas kantatilan alkuperäisestä talouskeskuksesta. Itäpuoli on 1900-luvun alkupuolella siirtynyt toiselle omistajalle, ja 1950-luvun keskivaiheilla siitä muodostettiin uuden maatilan talouskeskus, jossa on talon lisäksi betonitiilinavetta (50-luku), puimala ja vanha riihi (siirretty paikalle 1930-luvulla kirkon tieltä). Tämän Kykyrinmäeksi nimetyn tilan pihapiirissä, Kirkkokadun puoleisessä rinteessä, on iso hedelmäpuutarha. Arposenmäen talon länsipuolella maankäyttö muuttui 2014, kun entiselle viljelysmaalle, Suurenkivenpellolle (iso siirtolohkare), rakennettiin kunnallinen päiväkoti. Sen ja Arposenmäen väliin jäi tilanjakajaksi havu- ja lehtipuurivi. Etelässä tontti rajautuu Kirkkokatuun, jonka nykyinen linjaus on 1990-luvun puolivälin katuremontista; vanha linjaus kulki hieman etelämpää (vajaa 30 m). Päärakennuksen omenatarha on sijainnut lämpimässä rinteessä päärakennuksen ja kadun välissä. Jäljellä on pari omenapuuta, muutoin puusto muodostuu lehtipuista, kuten vaahteroista. Arposenmäen pihapiiri on muuttunut sitten 1940-luvun, jolloin ilmakuvien perusteella suorakaiteen muotoinen talouskeskus käsitti puutarhan ympäröimän asuinpihan, jossa päärakennus ja pitkä aittarivi, ja maatalousrakennuksilla tiukasti rajattu karjapiha. Ehkä alkuaan pihojen välissä oli ollut puuaita, mutta ilmakuvassa näkyy enemminkin pensasaitaa. Pihaan kuljettiin pellon eteläreunalla kulkevalta kärrytieltä "solasesta"; päärakennuksen kuisti on karjapihan puoleisessa julkisivussa. - Jäljellä olevaa hirsilatoa vastapäätä kärrytien eteläpuolella lienee ollut kaivo, sillä isojakokarttaan on peltolohko nimetty kaivopelloksi. Kesällä 2023 Arposenmäen piha on edelleen kaksiosainen, uusi puuaita kulkee pihojen poikki maakellarin kohdilta. Asuinpihassa on hirsirunkoinen asuintalo, hirrestä pitkille nurkille salvottu pariaitta (ovissa vaakapanelointi, yläpuolella kolmiruutuiset kamanaikkunat, profiilipeltikatto) ja betonirakenteinen maakellari. Entisessä karjapihassa on 1930- tai 40-luvulla tehty betoni- ja puurakenteinen karjarakennus, jonka Imatran kaupunki uudisti ja laajensi harrastustiloiksi. - Talon edelliset omistajat perustivat 1950-luvulla uuden talouskeskuksen peltoaukean länsireunalle, Arposenmäestä erotetulle tilalle (Peltola). Talon pihapiirissä oleva vanha kahden hirsiaitan rivi on siirretty entisestä kotitalosta. Arposenmäen tontilta on siirretty kaksikerroksinen hirsinen vilja-aitta (vuodelta 1803) Hiljan Pihaan, joka on Vuoksen rannalle koottu ulkomuseoalue. Hiljan Piha eli Karjalainen Kotitalo-museoalue rakennettiin 1959-62 Imatran kotiseutuyhdistyksen toimesta. Museon kaikki rakennukset ja esineistö on saatu lahjoituksina lähialueelta. |
| Historia |
| Arposenmäen talo (16:253) kuuluu Siitolan kylään, joka oli jo uuden ajan alussa suuri: maakirjaan vuodelta 1543 kirjattiin kymmenen taloa. Alueen siirryttyä 1743 solmitun Turun rauhan yhteydessä osaksi Venäjää toteutettiin verollepano, jossa Siitolan taloluvuksi ilmoitettiin 13. Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan aikana toimitetussa isossajaossa, 1830-luvulla, Siitolan kylään muodostettiin 16 (17) kantatilaa. Kylän asutus oli moniryhmäinen. Yhden peltokyläalueen muodostava Ritikankosken seutu kuuluu kylän vanhoihin ydinalueisiin.
Nykyisessä koossaan Ritikankosken peltoaukea käsittää ensisijaisesti kantatiloihin nro 4 ja 16 kuuluneita maita, joita myöhemmät jakotoimitukset ovat pirstoneet. Näistä Arposenmäen talotontti (nro 16) on yksi alueen eteläosan vanhoista asutuksista (tunnettu myös pitkäaikaisen omistajasuvun mukaan Mansikan talona). Kantatilan nimi viittaa Arposiin, joita on asunut Siitolassa ainakin 1600- ja 1700-luvuilla. Arposenmäen kantatila halottiin kohta isonjaon jälkeen 1800-luvulla. Perinnönjakoon liittyvä jakotoimitus koski tilaa 16:2 1950-luvun alkuvuosina (osallisena 11 tilaa). Tätä ennen oli talollinen Tuomas Kiisseli hankkinut omistukseensa tilanosan, joka sisälsi puolet Arposenmäen vanhasta tonttimaasta. Salme Kostiainen (92 v., o.s. Kiisseli) muisteli, että ennen Kiisseleita tämä Arposenmäestä erotettu Apupelto 16:11 olisi ollut jossakin vaiheessa Tornator Ab:n omistuksessa. Arposenmäen omistajat myivät vanhan talouskeskuksen Imatran kaupungille 1970-luvulla. Pihapiirin rakennuksissa toimi ensi alkuun Imatran kaupungin puistopuolen varikko, sitten hevostalliyrittäjä ja seuraavana kaupungin päiväkeskus. Imatran Klubitalon käytössä rakennukset olivat aina vuoteen 2015 saakka. Vuonna 1999 aloittanut Imatran Klubitalo on osa kansainvälistä Clubhouse Internationalin (CI) toimintaa, jota Imatralla rahoittavat STEA sekä Imatran kaupunki, taustaorganisaationa toimii Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry. Fountain House -toimintamalliin perustuvat Klubitalot ovat jäsenistön ja palkatun henkilökunnan muodostamia yhteisöjä, jotka tarjoavat jäsenille heidän omista tarpeistaan lähtevää työpainoitteista toimintaa ja vertaistukea. Mielenterveyskuntoutujien psykososiaalista klubitalomenetelmää on sovellettu Suomessa syksystä 1995 lähtien, jolloin Sopimusvuori ry avasi Näsinkulman Klubitalon Tampereella. Vuonna 2021 pihapiirin käsittävä kiinteistö myytiin yleisessä huutokaupassa yksityiselle. Päärakennus on käytössä ympärivuotisena asuntona. |
| Historia |
| Arkistoselvitys
Rakennusluvat RL 111-1957: Asuinrakennuksen muutos- ja korjaustöitä; tarkoituksena muuttaa rakennus kahdeksi kaksikerroksiseksi asuinhuoneistoksi. Hakijana maanviljelija Matti Mansikka. - Suunnitelmaa ei toteutettu rakennuksen julkisivujen osalta eikä ainakaan kokonaan sisätiloissa, koska 2021 rakennuksen tilaohjelma ja huonemäärä (5h + k + et) ei vastaa lupapiirustuksessa esitettyä. (yksi huoneista yläkerrassa) TPL 150-1990: Entisen betonitiilinavetan muutos päiväkeskuksen harrastus- ja pesutiloiksi. Uusia tiloja yläkertaan. Jatkettu koillispäädystä puurakenteisella lisäosalla. Osa ikkunoista pienennetty. Teettäjä Imatran kaupunki, Tekn. palvelukeskus. TPL 190-1991: Asuinrakennuksen II-kerroksessa sijaitsevan kylmän varastotilan rakentaminen asuinkäyttöön (h+kk+WC). I-kerrokseen WC. Keittiöön poistoilmanvaihto. Ei tehty julkisivumuutoksia. RL 198-1993: Navetasta päiväkeskukseksi muutetun rakennuksen muutos ja laajennustyö. Jatkettu koillispäädystä entisen lisäosan perään rakennetulla matalalla puurakenteisella lisäosalla. RL 262-2022: Asuinrakennuksen WC-tilan laajentaminen kylpyhuoneeksi. |
| Lähteet |
| Rakennusinventointi. Ritikankosken ja Karhumäen asemakaava ja asemakaavan muutos. Inventoinnin työkertomus 7.8.2023. Tilaaja Imatran kaupunki, kaavoitus.
Imatran kaupungin arkisto - rakennusluvat - asemakaavakartat Kansallisarkisto Senaatin kartat 1898: XVII 49 [Ruokolahti] ja XXV 49 [Jääski]. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemisto, Imatra Isojakokartta: Karta öfver Siitola bys ägor i Ruokolax Socken Jäskis Härad och Wiborgs Län. 1834–35. G66:151–23. Viipurin kuvernementin kartta-arkisto Transport Charta öfver Nedannämnde Byar belägne i Ruokolax sokn…[1780–1811]. Telén, Fr. Wilh. [sine anno, n. 1820]. VKKA 437. Suullista tietoa Risto Mansikka, Imatra Miina Ruotsalainen, Imatra Juha Kallio, Imatra Sinikka ja Soini Kurri, Imatra Salme Kostiainen |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| paikallisesti merkittävä |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2023 Imatran yleiskaavainventointi |
| 2023 Ritikankosken rakennusinventointi |
| × | ||
| < |
|
> |