 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Taipalsaari  Varismäki (Varisenmäki) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 831-409-1-970 Varismäentie 1c, 54920 Taipalsaari |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Varsimäki eli Varsisenmäki on alunperin lohkottu Pekonjoukon tilasta. Vanhan päärakennuksen rakennutti Varinenniminen isäntä n. vuonna 1899. Hänen aikanaan rakennettiin myös ns. väentupa; kerrotaan, että hän on rakennuttanut sen anopilleen. Varisen jälkeen talo oli ainakin nimismies Pölläsellä sekä lyhyen aikaa Onni Voipiolla. v.1914 talon osti kesäpaikakseen lääkäri Adolf Johannes Hällström (myöh. Helavuo) Savonlinnasta (k. 1947). Hänen leskensä Ellin kuoltua v. 1955 päärakennus ympäristöineen jäi Veikko Helasvuolle; loput tilasta jaettiin muiden sisarusten kesken.
A.J.Hällströmin ehkä 1920-luvulla, päärakennuksen molemmille puolille tehtiin kuisti ja se korotettiin 1 1/2-kerroksiseksi Hällströmin itsensä laatimien piirustusten mukaan (ks. liite). Talon kattomateriaali on vaihtunut pärekatoksi huopakaton kautta nykyiseen, 1950-luvulla tehtyyn tiilikattoon. Varismäen pihapiiri käsitti ennen lähes kaikki normaalin maatilan talousrakennukset. Nyt jäljellä on aitta, vanha sauna (nyk.varasto), aittarivi, riihi ja lato. Alueelta on purettu mm. navetta, sikala ja heinälatoja. Rantasauna on vuodelta 1955 ja uudempi asuinrakennus rinteessä 1970-luvulta. Adolf Johannes Hällströmin aikana tilalle istutettiin myös runsaasti hedelmä- ja marjapuita sekä-pensaita. Pihapiiri on edelleen huomattavan vehreä ja puistomainen. |
| Lähteet |
| Taipalsaaren karttapalvelu
https://taipalsaari.karttatiimi.fi/# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava:
ei asemakaavamerkintöjä Yleiskaava (Taipalsaaren Kirkonkylän, Saimaanharjun ja Ketveleen osayleiskaava 2025): AT KYLÄALUE. Alueelle saa rakentaa pysyvää asutusta, maatilojen talouskeskuksia, asumista häiritsemätöntä työpaikkatoimintaa, yksityisiä ja julkisia palveluja sekä loma-asuntoja. Asuinrakennuksen rakennuspaikan pienin koko on 3 000 m2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 300 k-m2. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakentaa saunan, aitta- ja talousrakennuksia. Rakennuspaikalle sallittu koko-naiskerrosala saa olla enintään 400 k-m2. Loma-asunnon rakennuspaikan pienin koko on 3 000 m2. Loma-asunnon rakennuspaikalle saa rakentaa yhden, enintään yksiasuntoisen lomarakennuksen. Lomarakennusten lisäksi saa rakentaa saunan, aitta- ja talousrakennuksia. Rakennuspaikalle sallittu kokonaiskerrosala saa olla enintään 250 m2. sr14 RAKENNUSTAITEELLISESTI TAI KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden ja käyttötarkoitusten muutosten on oltava sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvan kannalta arvokas luonne säilyy. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset sopeutuvat ympäristöön. MRL 41 :n nojalla määrätään, että rakennusten purkaminen ei ole sallittua. Alueeseen kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä tulee varata museoviranomaiselle mahdollisuus lausunnon antoa varten. Maakuntakaava: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenne väylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| vapaa-aikatilat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1997 Etelä-Karjalan huvilainventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |