 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Lappeenranta  Eerolan mutka 8 (Pulsan ent. koulu) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 405-481-1-7 Eerolan mutka 8, 54390 Pulsa |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Pulsan aseman lähettyvillä 1900-luvun alun entinen koulurakennus. Venäjänradan ja Ylämaantien välissä. Rauhallinen sijainti, ei näkymää maantielle.
Koulurakennus on rakennettu vuosina 1901-2 ja rakennus on korotettu 1907. Pulsan koulu toimi vuoteen 1967 ja rakennus myytiin tämän jälkeen Helsingin rautatieläisten ammattiyhdistykselle. Vuonna 1981 myytiin yksityisille ja nykyinen omistaja on pitänyt rakennusta kesäasuntona vuodesta 1983. Pulsan aseman valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön kuuluva entinen koulu. Nykyisin asuinkäytössä. Kohteeseen kuuluu myös talousrakennus ja sauna. |
| Historia |
| Ensimmäinen kokous koulun perustamiseksi Pulsan seudulle pidettiin 1.8.1900 talollisen Ville Tanin ja kauppias Jaakko Punkkisen johdolla. Tilaisuudessa päätettiin tiedustella koulun paikaksi maata aseman lähellä. Ratamestari J. Jansson ja hänen tyttärensä Bertha Meller lahjoittivat 1/2 hehtaarin tontin, mutta paikka vaihdettiin maakappaleeseen Kangaspellon nurkasta. Koulu valmistui 7.8.1901 ja koulutyö alkoi 26.8.1901. Koulu perustettiin miesopettajan kouluksi. |
| Lähteet |
| Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri, kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ja kulttuurimaisemat, Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87, s. 64
Murto, T.G., Lappeenpitäjän Historia II, 1929 Lappeenrannan karttapalvelu https://kartta.lappeenranta.fi/ims/ |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| paikallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava:
ei asemakaavamerkintöjä Yleiskaava (Pulsa-Tani-osayleiskaava 405-Y17, 01.03.1993): AP/s Asuinpientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Entisen rautatieaseman alue ympäristöineen, jonka peruskorjauksessa, lisärakentamisessa, pihajärjestelyissä ja istutuksissa on erityistä huomiota kiinnitettävä alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ominaisluonteen säilyttämiseen ja kehittämiseen. Alueella sallitaan ympäristöön soveltuva uudisrakentaminen. Uudisrakennusten tulee muodoltaan, materiaaliltaan ja julkisivujen jäsennöinniltään soveltua ympäristöönsä sitä luontevalla tavalla täydentäen. Uudis- ja lisärakentaessa tulee alueen käytöstä laatia kokonaissuunnitelma, joka tulee hyväksyttää rakennuslautakunnassa. Uudisrakennusten piirustukset tulee hyväksyttää museovirastossa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ei saa purkaa ilman museoviraston lupaa. Ne on säilytettävä museoviraston vahvistamien rakennuskohtaisten suojelumääräyksien mukaisesti. Asema-alueen piha- ja puistoalueet on hoidettava yhtenäisen suunnitelman mukaisesti siten, että pihoille ei muodostu rajaavia aitoja ja istutuksia. Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| koulurakennukset opetusrakennukset vapaa-aikatilat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2006 Etelä-Karjalan merkittävät rakennukset/Lappeenranta |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2022 Iitiä-Pulsan osa-alueen osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi |
| × | ||
| < |
|
> |