 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Ruokolahti  Rantalinna |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 700-405-1-40 Rantalinnantie 127, 56100 Ruokolahti |
| Rakennukset |
| Historia |
| Huvilan rakennutti varatuomari Fritz Wiik, joka toimi venäläisten liikemiesten asiamiehenä Suomessa. Wiik osti Haloniemestä Hovirannan ja Rantahovin tilat, toisen v. 1908, toisen pari vuotta myöhemmin. Pinta-alaa tiloilla oli yhteensä 12 ha ja rantaviivaa n. 1 km. Ensimmäisenä lienee valmistunut puinen 4 huonetta käsittävä huvila. 2 1/2-kerroksinen päärakennus valmistui v. 1912.
Muutaman vuoden kuluttua Wiik antoi Rantalinnan vuokralle prinssi Aleksander Oldenburgille, josta vuonna 1919 tuli myös sen omistaja. On arveltu, että varsinainen rakennuttaja oli alunperinkin Oldenburg ja Wiik toimi vain välikätenä. Oldenburgit, jotka vallankumouksen jälkeen olivat huvilassa myös talvet, muuttivat v. 1922 Ranskaan. Vuonna 1929 he myivät Rantalinnan Suomen Konduktöörien yhdistys r.y:lle, joka teki siitä lepokodin. Yhdistys vuokrasi tiloja myös ulkopuolisille. 1990-luvun alussa yhdistys pyöritti ravintola-hotellitoimintaa Rantalinna Oy:n nimellä. Talo toimi pitkään ravintola- ja hotellikäytössä. Päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Axel Gylden Viipurista. Rakennustöitä valvoi rouva Ingeborg Wiik, joka oli opiskellut arkkitehtuuria. Kattomaalaukset saleihin sekä stukkikoristeet teki Miguel Chevin. Huoneita oli alunperin 24 ja ne sijaitsivat kahdessa kerroksessa. Haastattelutiedon mukaan taloon tehtiin sotien jälkeen jotakin pieniä muutoksia: osa ikkunoista muutettiin 1-ruutuisiksi ja julkisivu roiskerapattiin. 1976-77 uudistettiin kolmatta kerrosta ja 1977 vaihdettiin tiilikatto huopakatoksi (ark. R. Ahjopalo). 1980-90-lukujen vaihteessa rakennuksessa tehtiin perusteellinen korjaus, joka I:n ja II:n kerroksen osalta oli entisöivä. (suunnittelijana Imatran Arkkitehtuuritoimisto). Pääsalissa mm. konservoitiin vanhat maalaukset ja koristeet. Kaikkiin makuuhuoneisiin tehtiin uudet kylpyhuonetilat, mutta muilta osin ne säilyivät lähes alkuperäisasussaan. Kaakkoispäätyyn tehtiin laajennusosa, johon sijoitettiin mm. porrashuone ja IV-konehuone. Kolmas kerros, jossa aiemmin oli ollut vain henkilökunnan kesähuoneita, muutettiin majoitustiloiksi. Kellariin tehtiin pieni saunaosasto. Rakennuksen pohjoispuolelle rakennettiin lomaosakekylä, joka tosin toteutui suunniteltua suppeampana. |
| Lähteet |
| Ruokolahden karttapalvelu
https://ruokolahti.karttatiimi.fi/?setlanguage=fi |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (Rantalinnan ranta-asemakaava 30.6.2017):
RM-1/s Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Rakentamisen tulee sopeutua ympäristöönsä. Alue, jolla ympäristö säilytetään. (Rantalinna, Ehola) sr-1 Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka voivat vähentää sen kulttuurihistoriallista arvoa. Alueella tehtävistä kunnostus-, rakentamis- ja muutostöistä tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. (Rantalinna) sr-2 Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa ilman lupaa. Alueella tehtävistä kunnostus-, rakentamis- ja muutostöistä tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. (Ehola, sauna) Yleiskaava: Rantalinnan ranta-asemakaava Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| hotellit huvilat (omakotitalot) lepokodit (hoitolaitokset) ravintolat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1997 Etelä-Karjalan huvilainventointi |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |