Historialliset arvot: 3
Rakennushistorialliset arvot: 3
Maisemalliset arvot: 3
Konnunsuon vankilan rakennusvaiheessa sen ympäristöön pystytettiin tilapäisiä asuinrakennuksia rakentajille ja vankilan henkilökunnalla. Niiden ohella aloitettiin pysyvien keskusvankilalle tulevien rakennusten teko Läykän asuinalueen rakennuksista. Ensimmäiset neljä vartijarakennusta valmistuivat vuonna 1925 ja vuoteen 1926 mennessä olivat valmiina kaikki kahdeksan asuinrakennusta. Alueen
asuinrakennukset ovat hirsirunkoisia ja niiden lomaan jäävät sauna-pesutuparakennukset tiilirunkoisia.
Henkilökunnan asuntoihin liittyi olennaisena piha-alueet tarpeellisine ulkorakennuksineen, jotka toteutettiin samanaikaisesti asuntojen kanssa. Sauna- ja pyykinpesutilat sijoitettiin 1920-luvulla asunnoista erilliseen useamman asunnon käyttämiin sauna-pesutuparakennuksiin.
Läykän asuinalueen rakennukset toteutettiin Uno Sjöholmin aiemmin Sukevalle laatiman tyyppipiirustuksen mukaan (vartijarakennus, tyyppi C). Läykän asuinrakennukset suunniteltiin tyyppipiirustuksilla, jonka variaatio myös vahtimestarien rakennukseksi piirustuksissa nimetty, lähimpänä vankilaa sijaitseva rakennus on. Läykän asuinrakennukset ovat hirsirunkoisia, pystylautavuorattuja, puolitoistakerroksisia asuinrakennuksia. Läykän tyyppipiirustuksilla rakennetut asuinrakennukset muistuttavat paljon 1900-luvun ensimmäisillä
vuosikymmenillä teollisuusyhdyskuntien ja taajamien työväestöä varten kehitettyjä pientalotyyppejä. Näiden selkeät klassistiset mallit saatiin Suomeen pääasiassa Ruotsista. Rakennuksien tyypillisimpinä piirteinä oli jyrkähkö harjakatto, symmetria, tasaruutuiset ikkunat, yhtenäinen rimalaudoitus sekä avokuistit. Myös rakennuksien detaljoinnin tyylipiirteiksi näyttää vakiintuneen Ruotsista saadut mallit.
Tyyppipiirrustuksiin perustuvien ulkorakennusten julkisivut on esitetty ”arkirakentamiselle” tyypillisillä klassismin keinoin: tyyliaiheet ovat niukkoja ja lähinnä rakenteiden osia (ulko-ovien panelointi, ikkunoiden muoto). Samoin rakennusten selkeä suorakaiteen muoto ja rimalaudoitetut seinäpinnat kuuluvat klassismin piirteisiin. Alunperin ulkorakennuksissa oli käymälät, liiterit ja pieni tila kotieläimille, jokaiselle asunnolle omansa. Lisäksi kummassakin päädyssä oli makkilantaa varten tila, johon myös eläintilojen lanta luotiin pienten seinäluukkujen kautta. Eläintilat olivat alun perin todennäköisesti hirsiseinäisiä kuten Sukevan säilyneissä rakennuksissa tai muilla keinoin (puru tai turvepehku) lämpöersitettyjä. Liiteriosastoista päästiin jyrkkiä tikaspuita pitkin ullakolle, jossa voitiin säilyttää mm eläinten korsirehua. 1970-luvulla liiteri- ja eläintilaosastot muutettiin autotalleiksi.
Alueella on myös kaksi saunaa, jotka ovat rapattuja, tiilirakenteisia, ullakollisia, klassismin piirteitä edustavia rakennuksia. Vaalea kuvioitu rappaus ja sileät ikkunakehykset yhdistävät rakennuksen tyylihistoriallisessa tarkastelussa klassismin toiseen vaiheeseen. Oviaukon kulmikas ja korostetun korkea portaali kuuluu aikakauden tyylipiirteisiin. Alun perin rakennukseen tuli kaksi pesutupaa, suuri sauna ja sen molemmin puolin kaksi uunilämmitteistä pukuhuonetta. Korkea ullakko palveli pyykinkuivaustilana. Nykyisin toinen rakennuksista toimii lämpökeskuksena ja saunana, toinen pesulana ja saunana.
Ulkorakennusten ja sauna-pesutupien väliin rakennettiin myös muurattuja tai betonirakenteisia maakellareita, jotka ovat pääosin säilyneet alkuperäisinä. 1940-60-luvuilla alueen länsilaidalle Läykänkujan toiselle puolen rakennettiin Osuuskauppa Yhtymän myymälä ja osuuskassan talo. Alueen reunalla sijaitsee myös Majala, joka on hyvin alkuperäisen ulkoasunsa säilyttänyt osin kaksikerroksinen, tiilirakenteinen ja rapattu kerho- ja majoitusrakennus, jossa on funktionalismin ja pelkistyneen klassismin piirteitä. |