 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Savitaipale  Koivurinne |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 739-426-6-2 Kaijanlahdentie 5, 54800 Savitaipale |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Koivurinteen pihapiiri sijaitsee kirkonmäen rinteessä, alas Kaijanlahteen jyrkästi viettävässä rinteessä. Tontti on sijainnut maakaupan perustamisen aikaan kahden yleisen tien risteyksessä. Ylempänä rinteessä kulki vanha Viipurintie ja lännessä Kaijanlahteen laskeutuva tie suuntasi Partakoskelle ja Mikkeliin. Vanhalta maantieltä pihapiiriin johtavan asuntotien varteen jää haudankaivajan asuntona toiminut puutalo. Maantien varrella on vanha kunnantupa ja lääkärintalo.
Koivurinteen talon ja viipurintien eli nykyisen Peltoinlahdentien välille valmistui 1930-luvulla osuuskaupan myymälä ja keskusvarasto. Tien varrella oli ennen muitakin liikerakennuksia, mutta tänä päivänä katunäkymää hallitsee entisen osuuskaupan pitkä rakennusmassa; laajennus valmistui 1960-luvulla. Koivurinteen talo näkyy kuitenkin funkista edustava valkoisen kivitalon takaa Peltoinlahdentielle. Koivurinteen ulkorakennukset antavat maisemallista luonnetta alarinteessä kulkevalle Kaijanlahdentielle. Koivurinteen tontti on rinteessä jyrkänteen reunalla. Nykyinen tontille tuleva tie on suora, mutta muinoin tie erkaantui maantiestä hieman alempaa ja oli linjaltaan kaareva. Sen varrella oli hakevaja ja suola-aitta. 2013: Tontin yläosassa on pitkänomainen talonpoikaisrakennus lasikuisteineen. Seurasaareen siirretyt aitat sijaitsivat talon pohjoispuolella. Talon eteläpuolella on vuonna 1939 tiilestä muurattu karjasuoja, jossa katos ja yliset ovat lautaa. Aitat ja makasiinit sijaitsevat jyrkänteen reunalla taloa vastapäätä. Molemmat rakennukset ovat hirsirunkoisia, mutta makasiinin päätykolmiot ovat lautaa; kate on peltiä. Makasiinirakennuksessa on ollut ajokaluvarasto, rautamakasiini ja jauhomakasiini. Aittarakennuksen riista-aitasta tehtiin sauna vuonna 1961; talon vanha sauna oli mäen juurella Kaijanlahden rannassa. Saunaan on puhkaistu ikkunat. Muut aitat ovat olleet pyörävarastona ja maitoaittana. Saunan ja aittojen välissä on ulkohuone. Rakennuksen kate on huopaa. Vanha kauppapuoti oli sijainnut aittarakennuksen edustalla. 2013: Koivurinteen yläpuolelta, harjulta on purettu vanhoja puutaloja aivan viime vuosina, ja tilalle on rakennettu rivitaloja. Kyläkuva on muuttunut uuden rakennustyypin ja pihanmuodostustavan puolesta. Koivurinteen ja kirkon suuntaan avautuva rinne on joutomaana. |
| Historia |
| Adam ja Eeva-Maria Saarelainen aloittivat Savitaipaleen ensimmäisen maakaupan pidon 1870-luvun alussa nykyisellä Koivurinteen tontilla. Pietarista 1890-luvun alussa palannut Esa Savikurki tuli kauppa-apulaiseksi ja osti myöhemmin Saarelaisen kaupan. Hän oli ilmeisesti kotoisin Pöntylän kylästä, mutta oli lähtenyt Pietariin kauppiaaksi tai kauppa-apulaiseksi. Savikurki ylläpiti liikesuhteitaan Pietariin ja hänen poissa ollessaan kauppa oli perheen tai kauppa-apulaiseksi taloon tulleen Antti Kylliäisen hoidossa. Vuonna 1911 Antti ja kauppiaan tytär Anna Valpuri avioituivat. He jatkoivat kaupan pitoa Esa Savikurjen kuoltua (1925) aina 1940-luvun lopulla tapahtuneeseen lakkauttamiseen saakka. Kylliäiset lunastivat vuokramaan seurakunnalta vuonna 1939. Kylliäisten tyttäristä Marjatta peri Koivurinteen ja Annikki isän Pöntylän kylästä ostaman maalaistalon.
Vuonna 1959 vanha kaupparakennus siirrettiin pihapiiristä Helsingin Seurasaaren ulkomuseoalueelle, jossa se toimii museokauppana. Vuonna 2002 talon kaksi vanhinta aittaa siirrettiin Seurasaareen (testamentattu Museovirastolle). |
| Lähteet |
| Suulliset tiedot:
Marjatta Kylliäinen (v. 1990) Susanna Kauppi Savitaipaleen karttapalvelu https://savitaipale.karttatiimi.fi/?setlanguage=fi# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (RK, Peltoinlahden, Marttilan ja Lyytikkälän kylät 26.10.1960):
AO Omakotirakennuksen tai muun enintään kahden perheen talon rakennuspaikka, jonka tulee viemäröidyllä alueella olla vähintään 800 m2 ellei rakennuskaavassa ohjeellisella tonttijaolla ole toisin ehdotettu, sekä viemäröimättömällä alueella vähintään 1600 m2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään yksikerroksisen omakoti- tai muun enintään kahden perheen talon, jonka ullakosta enintään puolet saa sisustaa asuinhuoneiksi sekä yhden enintään 3,5 m korkuisen, 50 m2 suuruisen talousrakennuksen. Rakentamiseen saa käyttää korkeintaan 20% rakennuspaikan pinta-alasta. Yleiskaava (Kirkonkylän taajaman osayleiskaava pohjoispuoli 23.11.2023): AP Pientalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. sr7 Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä Rakennuksia ei saa purkaa ilman voimassa olevan lain mukaista purkulupaa eikä niissä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka voivat vähentää rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennuksissa tehtävistä korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Luku sr merkinnän jäljessä viittaa kaavaselostuksen taulukkoon. Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| asuinrakennukset |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 1991 Savitaipaleen rakennusinventointi |
| × | ||
| < |
|
> |