 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Parikkala  Malirinne |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 580-404-5-163 Satumäentie 10, 59100 Parikkala |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Kangaskylän kantataloihin lukeutuneen Malikallion entinen talouskeskus on nykyään Malirinne-nimistä kiinteistöä (Rno 5:163), asuntotonttia. Vanhat korkeat pihdat antavat vanhan päärakennuksen lisäksi viitteitä asutuksen iästä. Rakennuspaikka on vanhan nimen mukaisesti kalliolla, hieman yli 20 m Simpelejärven tasoa korkeammalla, vanhan mäkisijaintisen talonpoikaisasutuksen alueella. Malikallion ympäristö tuli asemakaavoituksen piiriin 1970-luvulla, minkä jälkeen entinen metsä- ja maatalousalue muuttui pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Uudeksi liikennettä kerääväksi yhdystieksi rakennettiin Malirinteen vierestä kulkeva Satumäentie.
Malirinteen vanha päärakennus on melko syvärunkoinen hirsirakennus, jossa on taitekatto ja matala luonnonkiviperustus. Vuonna 1928 otetussa ilmavalokuvassa rakennus on jo taitekattoinen. Rakennuksen tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, mutta omistajille on kerrottu sen olleen paikallaan jo ainakin 1905-07. Rakennuksen epäsymmetrisestä aukotuksesta sekä perustustavasta voisi päätellä talon rakentuneen vaiheittain tai vanhaa pienempää rakennusta laajentamalla. Talon länsipäädyssä on suuri avoveranta. Vuonna 2012 ollaan uusimassa pohjoissivun pääsisäänkäynnin avokuistia vanhaan malliin. Kuistin vierestä on laudoitettu umpeen mahdollisesti palvelijan huoneeseen vienyt pienempi katoksellinen sisäänkäynti. Nykyisen omistajan aikana rakennusta on kunnostettu. Vesikate on vaihdettu profiilipeltiin (alla on mm. päreet). Vanhan ikkunat on kunnostettu. Taitekaton lappeilla olleet ikkunat on avattu pieniksi parvekkeiksi, samoin länsipäädyssä ollut ikkuna. Talon yhtenäinen rimalautaverhous on katkaistu ikkunoiden alalistan tasolta ja vaihdettu viistopintaiseen vaakapaneeliin. Tien puoleiseen päätyyn on avattu kapea sisäportaikkoon valoa antava ikkuna. Päädyn luonnonkivijalkaa on ulonnettu uudella luonnonkivikerroksella. Satumäentien kohdalta on purettu tilan navetta. Hirsi- ja lautarunkoisia aittahuoneita ja taloustiloja käsittävä ulkorakennusrivi on kunnostettu nykyisten omistajien toimesta, samoin on rakennettu pihaa rajaava aita, piha-alueen kiviportaat ja tukimuurit. Lisäksi on erillinen ulkorakennus, josta on edellisten omistajien aikana tehty autotalli. |
| Historia |
| Malikallio oli yksi Kangaskylän vanhoista kantataloista. Isossajoassa kylän talojen maat jaettiin Simpelejärven rannasta alkaviin idän-lännen suuntaisiin kaistaleisiin. Malikallion rantaosuudelle jäi järveen pistävä Lehmusniemi. Malikallio, Surumäki ja Matalakangas olivat 1820-luvulla siirtyneet koulumestari Israel Sonnin omistukseen. Talo liittyi hieman myöhemminkin pitäjän koulutoiminnan vaiheisiin, kun Parikkalan ensimmäinen pysyvä koulu toimi talossa syksystä 1863 tammikuuhun 1864. Vielä viime sotien jälkeenkin Malikallion talo toimi väliaikaisesti luokkatiloina. Koulumestari Sonnin poika, jahtivouti Pekka Simonpoika Sonni lunasti Malikallion perintötaloksi vuonna 1849. Vuosisadan jälkipuolella tila oli nähtävästi Innasilla. Malikallio liittyi hieman myöhemminkin pitäjän koulutoiminnan vaiheisiin, kun Parikkalan ensimmäinen pysyvä koulu toimi talossa syksystä 1863 tammikuuhun 1864, ja kun viime sotien jälkeen tarvittiin väliaikaisesti lisätiloja luokille.
Kangaskylän keskustan kehittymisen kannalta tärkeä rautatieasema rakennettiin Malikalliosta erotetun Lehmusniemen tilan maille. Jo ennen 1920-lukua, jolloin nykyisen Malikalliopolun varrelta lohkottiin asuntotontteja, oli kantataloa jaettu ja muodostettu mm. tontti nuorisoseurantalolle 1890-luvun lopulla, Paavo Revon isännyyden aikana, sekä Lehmusniemen tila, jonka kunta lunasti 1924. Suojeluskunnan omistukseen Malikallio siirtyi vuonna 1927, myyjänä johtaja Pekka Roiha. Taloon, joka korjattiin vuonna 1931, tuli suojeluskunnan aluepäällikön asunto ja kokoustilat. Sittemmin talo palautui yksityisomistukseen, ja oli pitkään Karppisen perheen omistuksessa. Malikallion maita viljeltiin aina 1960-70-luvun vaihteen tienoille saakka. Sen jälkeen maat myytiin kunnalle, joka kaavoitti ne asuntoalueiksi. Vanhan pihapiirin kohdalla suunniteltu rivitalorakentaminen jäi toteutumatta, vaikka jonkin aikaa tontti rakennuksineen oli rakennusliikkeen omistuksessa. Kiinteistö siirtyi pankille ja kunnan vuokra-asunnoiksi. Vuonna 1996 nykyiset omistajat ostivat Malirinteen tontin rakennuksineen asuntokäyttöön yksityiseltä (Soikkeli). |
| Lähteet |
| Ladau, G.; Hanén, P. 1832 – 1847. Isojaonkartta, jakokirja ja pyykkiselitys isojaonrajoista taloista N:ot 1-17 tässä kylässä, N:ot 1-11 Kangaskylässä, N:ot 1-16 Mäntylahden kylässä ja N:ot 1-13 Savikummun kylässä.
Juvonen, Jaana, 1996. Parikkalan historia. Ilmakuva, Ahokas 21.5.1928 / Olavi Ahosen valokuvakokoelma, Parikkala Eija Myllys-Stepanenko, Parikkala Iouri Stepanenko, Parikkala Liisa Malinen, Parikkala Helli Reinikainen, Parikkala Parikkalan karttapalvelu https://parikkala.karttatiimi.fi/?setlanguage=fi# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| paikallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (Keskustaajaman asemakaavan päivitys 23.2.2016):
AP Asuinpientalojen korttelialue. sr Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai taajamakuvan kannalta arvokas rakennus. MRL 57:n nojalla määrätään että rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vähentävät oleellisesti rakennuksen julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen kulttuurihistoriallista arvoa. Muutoksista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Rakennusoikeus määräytyy nykyisen rakennuksen mukaan. (päärakennus) Yleiskaava: ei yleiskaavamerkintöjä Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| asuinrakennukset maatalous |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2012 Parikkalan keskustan inventointi |
| × | ||
| < |
|
> |