 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Savitaipale  Ruhtinaan maja |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 739-420-4-13 Parranniementie 29, 54800 Savitaipale |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Venäläinen ruhtinas A. Barjatinsky osti paikan huvilaansa varten korkealta Patterimäeltä Taavetti Hoomanin perillisiltä. Rakennusvaiheen aikana oli ammattimiehiä työssä eri puolilta Suomea. Venäläismallinen huvilarakennus valmistui vuonna 1885. Seuraelämän luonteesta kertoo salin yläosaan rakennettu orkesterilehteri, joka on myöhemmin purettu. Rakennus on sisustettu ja siihen on tehty muutoksia. Ulkoasu lienee säilynyt melko alkuperäisenä. Rakennuksessa aloitti toimintansa Partakosken kansakoulu vuonna 1909. |
| Historia |
| Venäläinen ruhtinas Aleksandr Barjatinski saapui ensi kertaa Partakoskelle vuonna 1882 etsimään maa-aluetta tulevaa huvilaansa varten. Huhujen mukaan Barjatinski oli karkotettu hovista 10 vuodeksi etikettivirheen vuoksi. Patterinmäki, ruotsalaisten ja venäläisten 1700-luvun tykkiasema, valikoitui tulevan kesähuvilan rakennuspaikaksi vuonna 1883, jolloin ruhtinas Barjatinski osti alueen. Huvila valmistui vuonna 1885 Partakosken linnakkeen paikalle. Paikalliset kutsuivat huvilaa Ruhtinaan hoviksi.
Ruhtinaan huvilalle rakennettiin monia ylellisyyksiä, muun muassa höyrykoneen partakoskesta pumppaama talousvesi, huvilan salin orkesteriaitio ja hiekalla toimiva sisävessa. Pihamaalla oli hyötykasveille kasvihuone eli ansari, sekä nurmikon ja istutusten välissä kivillä reunustettuja jalkapolkuja. Alueen ympäri, myös rantasaunalle johti huoltoa varten tehty 3 metrinen vaunutie. Huvilalla ympäri vuoden asuvia palvelijoita olivat pehtoori, hevosmies, karjapalvelija ja puutarhuri. Ruhtinas vietti aina kesäisin vain muutaman viikon Partakoskella. Viimeisen kerran hän lähti Partakoskelta vuonna 1894. Lähtiessään ruhtinas tarjosi huvilaa lahjoitettavaksi Savitaipaleen kunnalle ehdolla, että huvilasta tehtäisiin koulu tai sairaala. Kunnan kieltäydyttyä tästä tarjous peruttiin. Kesähuvila siirtyi ruhtinas Trubetskoille vuonna 1898. Vuonna 1902 omistajaksi tuli kreivi Georgi Ribeaupierre. Savitaipaleen kunta osti huvilan vuonna 1911, ja rakennus toimi Partakosken kansakouluna vuoteen 1970. Kevättalvella 1918 Partakoski toimi valkoisten armeijan tukikohtana. Huvila toimi myös sotasairaalana ja salaisten venäläisten viestikoodien purkamiskeskuksena. 1970-luvulla huvilan alue ostettiin Partakosken lomakylälle. Vuosina 1985–1987 huvila toimi ravintola Ruhtinaanmajana, ja sittemmin tilausravintolana. Nykyisille omistajilleen rakennus siirtyi vuonna 1988. Rakennus toimii nyt Ruhtinaanmäen kahvilana, mutta on muutoin yksityiskäytössä. |
| Lähteet |
| Savitaipaleen karttapalvelu
https://savitaipale.karttatiimi.fi/# Etelä-Saimaa. Ruhtinaan aika elää muistoissa Partakoskella 17.7.2008 https://esaimaalehtiartikkelit.fi/2008/07/ruhtinaan-aika-elaa-muistoissa-partakoskella/ Etelä-Saimaa. Mitä kuningas Kustaa III teki Partakoskella? Lue pienen savitaipalelaiskylän värikkäistä vaiheista 28.5.2017 https://www.esaimaa.fi/paikalliset/3827827 Partakosken ja lähikylien historiaa - Kuolimolta Saimaalle. Partakosken kylätoimikunta 1996. |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Ranta-asemakaava (Partakosken rantakaava 27.4.1994):
RM Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (päärakennuksen pihapiiri: navetta, grillikatos, mökki ja sauna) RA-1 Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kerrosalaltaan 60 m2:n suuruisen loma-asunnon ja erillisen kerrosalaltaan 10 m2:n suuruisen talousrakennuksen. (15 rakennuspaikkaa päärakennuksen ympärillä) Yleiskaava (Kuolimon osayleiskaava 28.4.1998): RA Loma-asuntojen alue Alue varataan omarantaisten asuntojen rakentamiseen. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 150 m2. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. (kiinteistöllä 15 rakennuspaikkaa) sr-1 Suojeltava rakennus Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. Rakennuslain 135 :n nojalla määrätään, ettei rakennusta saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen historiallista tai rakennustaiteellista arvoa. Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää ma/km MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kahvilat kesähuvilat koulurakennukset vapaa-aikatilat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 1991 Savitaipaleen rakennusinventointi |
| × | ||
| < |
|
> |