|
|
|
|
| 700-462-1-38 Rasilantie 85, 56100 Ruokolahti |
| |
| Rakennukset |
| |
| Historia |
Rasilan hovin, nykyisen Pätilän hovin paikan historia ulottuu ainakin 1500-luvulle saakka. Rasilan tila oli muun muassa kirkkoherra Olaus Johanniksen ja hänen jälkeläistensä omistuksessa vuosina 1597—1687, miltä ajalta juontuu myös nimitys Hovi. Myöhemmin kartanossa asui sekä pappeja että kruunun virkamiehiä. 1700-luvulla Rasilan tilaa hallitsi Vestenius-suku.
Pätilän tila tunnettiin aikanaan myös Iivosen hovina. Tila on ollut suvun hallussa vuodesta 1882. Nikkarityylinen päärakennus, kuten mahdollisesti myös väentupa, on rakennettu vuonna 1895, jolloin Hovi-tilan omisti Iivosen kauppiassuku. Tilan yksinomistajaksi nousi aikanaan Antti Iivonen hänen lunastettuaan veljensä osuudet tilasta. Myöhemmin Antti Iivosen tytär Vappu Iivonen jäi asumaan tilalle avioiduttuaan joutsenolaisen Antti Pätilän kanssa, josta lähtien paikka on tunnettu Pätilän hovina. Pätilän sukua asuu tilalla edelleen.
Tilalla harjoitettiin vielä 1900-luvun alkupuolella maataloutta. Silloisen isännän Eino Pätilän ura maanviljelijänä ja kauppiaana katkesi sotavuosiin. Talvisodan aikana Hovi-tilan päärakennus toimi myös Rasilaan ja Haapaselälle sijoittuneen lentorykmentin lentolaivueen upseeriston ja miehistön majapaikkana.
Tilan peltomaat ovat olleen naapureille vuokrattuina 1950-luvulta lähtien. Rasilan hovi muodostaa talouspihan rakennusten ja viljelysmaiseman kanssa Saimaan rantaan liittyvän ehjän kokonaisuuden. |
| |
| Lähteet |
Lievonen, Timo: Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri, 1987.
Lainajyvästöstä euroaikaan - Ruokolahden kylät ja koulupiirit. Ruokolahti-seura. 2009
Etelä-Saimaa. Antti Pätilän sukutila on maalaisidylli Rasilan keskustaajaman kupeessa: "Aina oli ajatuksena, että kotitilalle on palattava"
https://www.esaimaa.fi/paikalliset/3797857 (27.5.2019)
Ruokolahden karttapalvelu
https://ruokolahti.karttatiimi.fi/Default.aspx |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| |
| Suojelutilanne |
Asemakaava:
MT Maatalousalue
sr Suojeltava rakennus (päärakennus, asuinrakennus, aittarakennukset, karjarakennus)
Yleiskaava (Keskustaajaman osayleiskaava, 15.11.2004):
AM Maatalouskeskusten alue.
SR Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava rakennus.
MRL 41:n nojalla määrätään, että rakennuksia ei saa purkaa eikä niissä saa tehdä korjaus-muutostöitä, jotka voivat vähentää rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa. (päärakennus, karjarakennus)
Maakuntakaava:
MU MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA
Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Merkinnällä osoitetaan saariston ja järvialueen veneretkeilyyn liittyvät ulkoilukohteet sekä retkeilyn kannalta tärkeät alueet maakunnallisten ja seudullisten reittien varrella. Merkintää käytetään myös alueilla, jotka sijaitsevat suurten ihmismäärien kannalta saavutettavuudeltaan hyvillä alueilla, esimerkiksi taajamien läheisyydessä. Alueen pääkäyttötarkoitus on edelleen maa- ja metsätalous. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin.
ma/km MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE
Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kartanot (maatilat) |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| |