 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Savitaipale  Hakaranta |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 739-426-9-2 Nikkarintie 3, 54800 Savitaipale |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Hakaranta eli entinen Rantala sijaitsee Pappilanlahden rannalla jyrkkärinteisen Hakamäen juurella. Rinnetontille johtaa kapea hiekkatie etelästä, naapuritalo Hakarinteen eli entisen pappilan mäkituvan tontin poikki. Hakarannan koillispuolella näky naapurin eli Hatilan 1940-luvulla perustettu omakotitalo.
Hakarannan tontilla on vakituisessa asuntokäytössä sekä kesähuvilana toiminut hirsitalo, riviaitta ja entinen saunarakennus. Talon ulkoseiniltä on poistettu vuorilautoja talon korjaustoimenpiteitä varten (alimpien hirsien osalta paikoin kengitystarvetta, kiviperustuksen korjaustarvetta) Aitat (1901) ovat hirsiset, maalattu punaiseksi. Keskimmäinen on vuorattu vaakalaudoituksella (lautarunko?). Aitan harjakatto on katettu pellillä. Sauna on peräisin 1800-luvulta. Se on kivijalalle perustettu hirsirakennus, joka on ulkoasultaan muuttunut ja ravistunut. Ennen saunan yhteydessä oli mankelihuone ja pieni kuuri. Ne paloivat 1950-luvulla. |
| Historia |
| Hakaranta oli asutettu jo isonjaon aikaan 1840-luvun alussa. Nykyisten talon rakennuttajasta ei ole tietoa, rakennusrekisteriin merkityn tiedon mukaan talo olisi 1880-luvulta. 1870-80-luvun vaihteessa talon omisti nimismies Heinonen. Sen jälkeen sen osti leipurimestari Siira, jonka aikana talossa oli leipomo ja meijeri sekä posti.
Vuonna 1899 opettajat Edith ja Juuso Jaakkimainen ostivat talon. He olivat talvet Pietarissa vuoteen 1918 asti ja sen jälkeen Helsingissä opettajina. Juuso Jaakkimainen kuoli 1941. Sen jälkeen talon on omistanut hänen perikuntansa. Edith Jaakkimainen toi Pietarista ja Helsingistä kesäisin suomalaisia lapsia kesäsiirtolaan vuoteen 1933 asti. Sodan aikana talossa oli esim. inkeriläisiä pakolaisia ja upseereja majoitettuna. 1950-luvulla talossa oli vuokralaisia. 1970-84 tohtori Helmi Jaakkimainen asui talossa ympäri vuoden. Vuoteen 1952 talo oli seurakunnan vuokramaalla. |
| Lähteet |
| Kansallisarkisto:
Peltoinlahden isojakokartta (uudistuskartta 1842). Kirjalliset: Muistelmia lapsuuteni synnyinkylän, Savitaipaleen kirkonkylän vaiheista vuosisadan alkuvuosilta, kylän taloista ja ihmisistä kylässä. Kirjoittanut Viljo Kotisalo 1980-luvun alkuvuosina. Toimittanut Hilkka Laakso 2002. Suulliset tiedot: Marjatta Kianto (1990 inventointi) Savitaipaleen karttapalvelu https://savitaipale.karttatiimi.fi/?setlanguage=fi# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (RK, korttelit 59, 61-63 ja RK:n muutos, kortteli 59 v. 1989?):
AO-1 Erillispientalojen korttelialue, jota ei liitetä yleiseen vesihuoltoon. Korttelin vesihuollon toteuttaminen tapahtuu ao. viranomaisten hyväksymällä tavalla kokonaisuudessaan kiinteistönomistajan kustannuksella. Yleiskaava (Kirkonkylän taajaman osayleiskaava pohjoispuoli 23.11.2023): AP Pientalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. sr11 Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä Rakennuksia ei saa purkaa ilman voimassa olevan lain mukaista purkulupaa eikä niissä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka voivat vähentää rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennuksissa tehtävistä korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Luku sr merkinnän jäljessä viittaa kaavaselostuksen taulukkoon. Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää pv TÄRKEÄ POHJAVESIALUE Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ympäristöhallinnon luokituksen mukaisesti I tai II -luokan pohjavesialueita. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| vapaa-aikatilat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 1991 Savitaipaleen rakennusinventointi |
| × | ||
| < |
|
> |