 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Savitaipale  Kärnäkosken linnoitus |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 739-432-1-101 (osin) Partakoskentie 843, 54800 Savitaipale |
| Rakennukset |
| Historia |
| Kärnäkosken linnoitus rakennettiin vuosina 1791–1792 osaksi Pietarin puolustukseksi rakennettua linnoitusketjua Lappeenrannasta Ristiinaan johtavaa tietä suojaamaan. Alun perin sen oli tarkoitus toimia myös Saimaan laivaston tukikohtana sodan aikana.
Maastoon sovitettu Kärnäkosken linnoitus on rakennettu kannakselle, joka erottaa Kuolimojärveä ja Saimaata. Linnoitus on kooltaan noin 220 metriä pitkä ja lähes 150 metriä leveä. Linnoituksen vahvin puolustussuunta on lounaaseen, Lappeenrannan ja Ristiinan välistä vanhaa tietä kohti. Kärnäkosken linnoitukseen kuuluva redutti, Vuorilinnoitus, sijaitsee 320 metriä Kärnäkosken linnoituksen eteläpuolella, Kärnäkosken uoman yläjuoksulla. Linnoitteita yhdistää noin 350 metrin pituinen yhdystie. Partakosken redutti sijaitsee Partakoskella, noin 1,5 kilometrin päässä luoteessa. Linnoitukseen rakennettiin kolme puolibastionia ja niiden eteen kaksi raveliinia. Kolmas raveliini, Kortenlahdella lähes Saimaan rannalla, suojasi luoteispuolen kurtiini- eli kehämuuria. Itäisen kurtiinin edessä oli pieni kulmalinnake, jossa oli linnoituksen pääsisäänkäynti. Linnoituksen toinen sisäänkäynti on sen kapeassa pohjoisosassa. Linnoituksen länsi-, etelä- ja itäpuolella päävallia kiertää muun muassa vallihauta ja ampumatasanne. Kärnäkosken linnoituksen sisäpuolelle oli rakennettuna seitsemän puurakennusta ja tiilistä muurattu ruutikellari. Asuinrakennukset ja muonavaraston erotti ruutikellarista ja tykistön varastorakennuksesta linnoituksen keskellä oleva poikkivalli. Linnoituksen eteläosassa sijaitsivat päävartiorakennus, komendantintalo, tykistöupseerien sekä insinööriupseerien asuintalot, sotilaskasarmi ja muonavarasto. Linnoitusalueen ulkopuolella sijaitsivat mm. krouvi, puinen muonavarasto ja pääportin edessä ollut vartiorakennus. Puretut puurakennukset näkyvät osin vieläkin maastossa matalina terasseina ja tulisijan perustuksina. Kärnäkosken linnoitukseen sijoitettiin neljä komppaniaa eli noin 400 miestä. Linnoituksen aseistuksena oli tykkejä ja haupitseja. Tykkejä oli alkujaan neljätoista, myöhemmin 24, ja haupitseja kaksi. Kärnäkosken linnoitus ja Vuorilinnoitus sekä niiden välinen yhdystie ovat olleet vuodesta 1988 lähtien Museoviraston hoitoyksikön työkohteina. Kärnäkosken linnoitusta on restauroitu ainakin vuosina 1966–1973, 1988-1997 ja 2008. |
| Lähteet |
| Museovirasto, rakennushistorian osasto. Päivi Hakanpää. SAVITAIPALE, KÄRNÄKOSKEN LINNOITUKSEN INVENTOINTI JA KARTOITUS 31.3.–25.4.2008
Savitaipaleen karttapalvelu https://savitaipale.karttatiimi.fi/?setlanguage=fi# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava:
ei asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa Yleiskaava (Suur-Saimaan rantaosayleiskaava 22.5.2005): SR1 Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue MRL 41 :n nojalla määrätään, että alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai kylämiljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Lisäksi alueella ovat maankamaraa ja ympäristön luonnetta oleellisesti muuttavat toimenpiteet kiellettyjä. Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. MUINAISMUISTOKOHDE Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Kaikki muinaismuistot, myös vielä löytymättömät, on suojeltu muinais muistolailla (295/1963). Suojelumääräys: Kohteen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon alueella olevat suojeltavat arkeologiset, maisemalliset ja kulttuuri historialliset arvot. Kohteen ja sen lähialueen maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon riittävät suoja-alueet ja kohteen liittyminen maisemaan. Toimenpiteitä suunniteltaessa on pyydettävä lausunto Museovirastolta. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| bastionilinnoitukset linnakkeet (linnoitukset) linnoitukset maavallit puolibastionit puolustusrakennelmat vallihaudat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |