|
|
|
|
| 580-424-14-14 Kirkontie 599, 59520 Saari kk |
| |
| Rakennukset |
| |
| Kuvaus |
Kauramäellä sijaitseva Saaren kirkko on yksi Parikkalan luterilaisen seurakunnan kolmesta kirkosta. Suunnitelmat kirkkoa varten laati arkkitehti Ilmari Launikselta.
Saaren kirkko rakennettiin vuosina 1933-1934, ja vihittiin käyttöön 1.7.1934. Kirkko kuului Saaren seurakunnalle 1920-luvulta vuoteen 2005, jolloin saaren seurakunta yhdistyi takaisin Parikkalan seurakuntaan.
Kirkossa on noin 700 istumapaikkaa. Kellotornissa on kaksi kelloa, pienempi ja suurempi. Kirkon 44 m2:n kokoinen alttaritaulun on maalannut taiteilija Laila Järvinen. Kirkkosalin seiniä koristavat taiteilija Eemil Ruokolaisen maalaukset. Kirkon 20-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1936.
Alkuvuonna 2008 sisätiloja korjattiin remontoimalla sakasti ja uusimalla kirkon alttarialue. Samalla vaihdettiin myös 800 tiiltä rapautuneeseen julkisivuun ja kirkon savupiippuun, sekä vaihdettiin öljylämmitys sähkölämmitysjärjestelmään. Käytöstä poistettu pannuhuone muutettiin tuolloin pieneksi kryptaksi. |
| |
| Historia |
Saaren kunnan itsenäistyttyä 1929 väliaikaisena kirkkona toimi laajennettu rukoushuone nykyisen kirkon valmistumiseen asti vuoteen 1934.
Ilmari Launiksen suunnittelmaan päätytornilliseen pitkäkirkon alttaripäähän liittyy kaksi runkohuonetta matalampaa sakaristoa. Basilikamaisen runkohuoneen keskiosa on sivulaivoja korkeampi. Kirkko edustaa 1930-luvulle tyypillistä tiilikirkkoarkkitehtuuria. |
| |
| Lähteet |
Parikkalan seurakunta. Saaren kirkko.
https://www.parikkalanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/saaren-kirkko
Wikipedia. Saaren kirkko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saaren_kirkko
Parikkalan karttapalvelu
https://parikkala.karttatiimi.fi/?setlanguage=fi# |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| |
| Suojelutilanne |
Asemakaava:
ei asemakaavamerkintöjä
Yleiskaava:
km KULTTUURIMAISEMAN KANNALTA ARVOKAS ALUE
Alueella tulee uudisrakentaminen ja peruskorjaaminen sopeuttaa kyläkuvaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Alueen rakentamisperinnettä tulee noudattaa ja alueen kylätiet ja raitit tulee säilyttää alueelle luonteenomaisena. Maisemapuiden ja maisemakiintopisteiden säilyttäminen sekä viljelymaiseman säilyminen avoimena on maisemankuvan kannalta tärkeää.
Maakuntakaava:
at/ma KYLÄALUE (at/mv, at/ma, at/mk)
Merkinnällä osoitetaan liikenneyhteyksiltään hyviä ja palvelutasoltaan vaihtelevia kehittyviä maaseudun kyliä.
Merkinnällä osoitetaan kulttuuripainotteinen kyläalue; alueen toteuttamisessa otetaan erityisesti huomioon alueen maiseman ja kulttuurihistorian arvot mm. kirkkoympäristöt.
ma/km MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE
Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kirkolliset rakennukset pitkäkirkot uskonnolliset rakennukset |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| |