 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Parikkala  Huvitus |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 580-404-6-79 Opintie 31, 59100 Parikkala |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Simpelejärven rannan tuntumassa sijaitsevan Huvituksen (Rno 6:79) tontti on erotettu Surumäen talon maista. Rantamaisema muuttui 1960-luvulla, kun Parikkala-Onkamo rataa varten rakennettiin maapenkere lahdelman yli. Muutama vuosi sitten Huvituksen lähellä ollut tasoristeys poistettiin ja uusi tie rakennettiin radan viereen maapenkereelle. Nykyään tontin vierestä kulkeva Oikotie pyöräteineen on rakennettu vanhalle ratapenkereelle. Pienen asumuksen ohitse ylös mäelle kulkeva kuja pohjautunee vanhaan Surumäelle nousevaan tilustiehen, jonka Kuutostie on sittemmin katkaissut. Tämän Surumäentien varrella on 1950-luvun omakotiasutusta. Alueen vanhemmasta asutuksesta on Huvituksen lisäksi säilynyt Leporannan huvila, joskin uudistettuna ja laajennettuna, sekä edellisten välillä sijaitseva pieni Louhelan asuintalo piharakennuksineen (rv. 1936). Siromäeltä, nykyisten rivitalojen paikalta, on hävinnyt Fagerlundien omistama vanha asuinrakennus.
Huvituksen hirsirakennus siirrettiin vuonna 1906 Elisenvaara-Savonlinna radan tieltä eli hieman alempaa nykyiselle paikalleen. Varmaa tietoa ei ole hirsirakennuksen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta (ehkä aitta), mutta ainakin 1900-luvun alkupuolella Huvitus oli kesähuvilana, ja siellä myös Eino Leino asusteli ollessaan Kukonkannan Fagerlundien vieraana; Kerrotaan, että Helkavirret ja runo Syreenien kukkiessa ovat saaneet alkunsa näistä kesähetkistä Parikkalassa. Ennen sotia mökissä asui ympärivuotisesti suutari perheineen. Huvituksen talon vanha tiensuuntainen osa on hirsipinnalla. Pulpettikattoinen umpikuisti on rimalaudoitettu, samoin keskiakselille, noin 1930-luvulla, rakennettu vinkkeli. Rakennuksen harjakatto on katettu kolmiorimahuovalla. Sokkeli on näkyvältä osin valettua betonia, joka on tehty jälkeenpäin perustuksen vahvistukseksi lattioiden noston yhteydessä. Alun perin talo oli perustettu multapenkeille. Talossa on T-karmi-ikkunat lukuun ottamatta kuistin viereistä uudempaa vaaka-ikkunaa. Rakennuksessa on säilynyt vanha pystyuuni (ei ole ollut leivinuunia). Tontilla on myös pulpettikattoinen ulkorakennus saunatiloineen. |
| Lähteet |
| Juvonen, Jaana, 1996. Parikkalan historia.
Tolvanen, Vappu. Kukonkanta ja Fagerlundin kulttuurisuku, päiväämätön käsikirjoitus (1992). Parikkalan kotiseutukokoelma, kunnan kirjasto Ritva-Riitta Löppönen, Parikkala Parikkalan karttapalvelu https://parikkala.karttatiimi.fi/# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| paikallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (Keskustaajaman asemakaavan päivitys 23.2.2016):
AO Erillispientalojen korttelialue. sr Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai taajamakuvan kannalta arvokas rakennus. MRL 57:n nojalla määrätään että rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä jotka vähentävät oleellisesti rakennuksen julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen kulttuurihistoriallista arvoa. Muutoksista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Rakennusoikeus määräytyy nykyisen rakennuksen mukaan. (asuinrakennus) Yleiskaava: ei yleiskaavamerkintöjä Maakuntakaava: C KUNTAKESKUS/ALUEKESKUS Merkinnällä osoitetaan Savitaipaleen, Luumäen ja Parikkalan seutukeskusten sekä Lemin ja Rautjärven kunta-/aluekeskusten yleispiirteinen sijainti. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| vapaa-aikatilat |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2012 Parikkalan keskustan inventointi |
| × | ||
| < |
|
> |