 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Parikkala  Kukonkanta (Kukonkannan kartano) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 580-404-10-18 Opintie 10, 59100 Parikkala |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Kukonkannan (Rno 10:18) päärakennus sijaitsee kallioisella mäenkumpareella, Simpelejärven rannalla. Alue on kuulunut aikoinaan Kangaskylän Vaaramäen kantatalon maihin. Järvenlahden yli kulkeva maapenkere on rakennettu 1960-luvulla Parikkala-Onkamo rataa varten. Pihapiirin sivuitse kulkee vanha Imatra-Savonlinna maantie. Kukonkannan lähellä on säilynyt vanhoja rakennuksia, kuten Leporanta, Huvitus ja Koivikkohovi sekä kruununvoudin asuntona ollut Rajakumpu. Taajaman vaikutus näkyy Vaaranmäen alarinteiden metsämaille rakentuneena rivi-, kerros- ja pientaloasutuksena.
Isonajon aikaan Kukonkannan niemi oli asumaton, lähellä oli pelto- ja niittymaita, jotka kuuluivat korkealla mäellä sijainneeseen Vaaramäkeen. Vuonna 1882 Pietarin Suomen passiviraston virkamies Julius Viktor Fagerholm ja hänen vaimonsa Emilia, joka oli kotoisin Melkoniemen Timperinmäeltä, ostivat Kukonkannan loma- ja kesäasunnokseen. Myyjänä oli mahdollisesti koulumestari Innanen, joka olisi omistanut Kukonkannan tilaa jo 1870-luvulla (Vappu Tolvasen muistiinpanot). Vuonna 1892 leskeksi jäänyt Emilia muutti Kukonkantaan pysyvästi. Emilia ja Julius Fagerlund toimivat pitäjässä aktiivisesti mm. kansansivistystyön, nuorisoseura- ja osuustoiminnan edistämiseksi. Kukonkannassa kävi paljon taiteilijavieraita ja perheen pietarilaisia ystäviä. Fagerlundien pojan Yrjön lukuisista taitelijaystävistä Kukonkannassa vieraili mm. kirjailija Eino Leino, säveltäjä Oskari Merikanto, oopperalaulaja Wäinö Sola, säveltäjä Erkki Melartin sekä näyttelijä Aku Korhonen. Kukonkanta meni myyntiin 1910-luvulla. Vuonna 1926 tehtailija Artturi Helenius lahjoitti kunnalle lastenkotia varten Kukonkannan päärakennuksen maapalstoineen; Heleniuksen omisti myös Kukonkannan lähellä sijaitsevan huopatehtaan. Pitkä päärakennus oli lastenkotiaikana poikien puolena. Tyttöjen puolena ollut alatalo on purettu alempaa tien varresta. Lastenkotitoiminta loppui vuonna 1958. Parikkala-Onkamo radan rakentamisen aikana, 1960-luvulla, talossa asui radanrakentajia. Radan rakennusaikainen verstas on säilynyt Kukonkannan talon eteläpuolella. Kunta peruskorjasi talon vuonna 1979, minkä jälkeen sitä käytettiin monitoimitalona, mm. vapaan harrastustoiminnan, kansalaisopiston ja lasten kuvataidekoulun tiloina. Nykyään talo on yksityisomistuksessa Kukonkannan päärakennus on Julius ja Emilia Fagerlundin rakennuttama, ja mahdollisesti valmistunut jo 1880-luvulla. Aikakaudella suosittuja kertaustyylejä edustava rakennus on säilynyt pitkälti alkuperäisessä asussaan, tosin hieman aikaisempaa pelkistetympänä. Rakennuksen pääfasadissa katon räystäslinja on suoristettu purkamalla laitimmaisten ikkunoiden kohdilla olleet poikkipäädyt. Ulkoseiniltä on poistettu pystyjakolistat. Ikkunoiden vuorilaudat näyttävät vuonna 1909 otetun valokuvan mukaan olleen muodoltaan koristeellisemmat (mm. otsikossa pienet konsolit). Lisäksi osa ulko-ovista on uudistettu, ja viime vuosina tehdyissä korjauksissa talo on saanut uuden ulkovärityksen (ennen listat seinäpaneelia tummemmat) sekä ison terassin talon taakse kalliolle. Vanhan ulkorakennuksen tilalle on muutama vuosi sitten valmistunut kookas autotallirakennus. Vanhoista rakennuksista on jäljellä maakellari sekä ilmeisesti lastenkodin aikainen ulkorakennus. |
| Lähteet |
| Juvonen, Jaana, 1996. Parikkalan historia.
Ladau, G.; Hanén, P. 1832 – 1847. Isojaonkartta, jakokirja ja pyykkiselitys isojaonrajoista taloista N:ot 1-17 tässä kylässä, N:ot 1-11 Kangaskylässä, N:ot 1-16 Mäntylahden kylässä ja N:ot 1-13 Savikummun kylässä. Tolvanen, Vappu. Kukonkanta ja Fagerlundin kulttuurisuku, päiväämätön käsikirjoitus (1992). Paula Aarnio, Parikkala Ritva-Riitta Löppönen, Parikkala Helli Reinikainen, Parikkala Parikkalan karttapalvelu https://parikkala.karttatiimi.fi/?setlanguage=fi# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| paikallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (Keskustaajaman asemakaavan päivitys 23.2.2016):
AL Asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue (päärakennus) sr Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai taajamakuvan kannalta arvokas rakennus. MRL 57:n nojalla määrätään että rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vähentävät oleellisesti rakennuksen julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen kulttuurihistoriallista arvoa. Muutoksista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Rakennusoikeus määräytyy nykyisen rakennuksen mukaan. (päärakennus) Yleiskaava (Simpelejärven rantaosayleiskaavan ajantasaistaminen alueet I ja II 12.12.2022): PY JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Alue on tarkoitettu kunnan, valtion ja muiden julkisten yhteisöjen, sekä erilaisten yhdistysten palvelu- ja toimistotilojen rakentamiseen. sr SUOJELTAVA RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ. Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman lupaa (purkamislupa). Alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Ympäristön uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kohteen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Alueelliselle vastuumuseolle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Maakuntakaava: TP-1 TUOTANTOTOIMINNAN JA PALVELUIDEN ALUE Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä ympäristöhäiriöttömiä tuotantotoiminta- ja palvelualueita. Suunnittelumääräys: Alueelle saadaan sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta tuotantotoimintaa ja varastointia, toimistoja, logistiikan alueita sekä alueelle soveltuvia palveluja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota rakenteeseen sopeutuvan, laadukkaan ja tasapainoisen työpaikka- ja palveluympäristön toteuttamiseen, rakennettavan ympäristön hyvään laatuun, tienvarsinäkymiin, toteuttamisjärjestykseen ja ajoitukseen. Yksityis kohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon sujuvat sekä toiminnalliset liikenneyhteydet pääväyliin, taajamiin ja asutukseen. Alueiden kehittämistä tulee suunnitella harkitusti ottaen huomioon pohjavedet, maisema-arvot sekä luonnon- ja elinympäristö. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| asuinrakennukset |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2012 Parikkalan keskustan inventointi |
| × | ||
| < |
|
> |