|
|
|
|
| 580-404-1-6 Harjukuja 6, 59100 Parikkala |
| |
| Rakennukset |
| |
| Kuvaus |
Suojeluskuntataloksi vuonna 1938 valmistunut Harjulinna (Rno 1:6) sijaitsee entisen Huotikkalan tilakeskuksen alueella, Töröharjun etelärinteellä. Vastapäisellä mäellä on kunnan henkilökunnalle rakennettuja rivitaloja ja kirjasto sekä puistoalue. Harjun ja mäen väliin jäävässä notkelmassa on paikoitusalue sekä harjun rinteen suuntainen urheilukenttä, joka on tehty Harjulinnan rakentamisen aikoihin täyttämällä paikalla ollut pieni lampi kivillä ja täytemaalla (kentän 1. kunnostustyö valmistui 1950, laajennettu ja uudistettu myöhemmin). Urheilukentän yli avautuu näkymä järvelle. Alueen vahva ja selkeästi suuntautunut tilallinen luonne syntyy maaston korkokuvaa ja suuntautuneisuutta mukailevasta rakentamisesta ja tilaa rajaavasta metsästä.
Välirauhan aikana Harjulinna oli kaksien kertausharjoitusten koulutus- ja esikuntapaikkana. Jatkosodan alussa kenttäsairaalan B-osasto siirtyi Harjulinnaan ja kansakoululle. Suojeluskunnat lakkautettiin Suomessa vuoden 1944 lopulla, minkä jälkeen Harjulinna siirtyi Parikkalan kunnan omistukseen lahjakirjalla. Kunnansairaala toimi Harjulinnassa 1946-1951 ja käräjähuoneistona talo oli vuosina 1946-1992. Kunnanvirasto siirtyi tiloihin kesäkuussa 1967.
Harjulinnan suunnitteli sortavalalainen arkkitehti Kauko A. Tuominen . Rakennuksen kantavat seinät on tehty betonitiilistä muuraamalla. Julkisivut rapattiin ohuelti jättäen tiiliseinän pintarakenne näkyviin ja maalattiin vaaleaksi. Aumakattoon asennettiin saumapeltikate. Rakennukseen tuli vesikeskuslämmitys.
Rakennuksen käyttötarkoitusmuutoksen yhteydessä 1967-68 tehtiin sisätiloissa pintaremonttia ja tilamuutoksia lastulevyrunkoisin väliseinin. Näyttämön puoleiseen päätyyn avattiin kolme uutta ikkunaa, muut ikkunat jäivät entiselleen. Jo vuonna 1962 oli talon ensimmäiseen kerrokseen rakennettu kiviseinäinen tila kunnan arkistohuoneeksi. Talon toisen kerroksen varauloskäynti on tehty jälkeenpäin rakentamalla takafasadin parvekkeelta alas laskeutuvat portaat. Viimeisin julkisivu- ja sisäremontti valmistui syksyllä 2012.
2023: Kohde esitellään arvotustyöryhmälle syksyllä 2023, jossa selvitetään, onko sillä maakunnallisia arvoja. |
| |
| Lähteet |
Juvonen, Jaana, 1996. Parikkalan historia.
Harjulinnan rakennuspiirustukset 1937 ja työselitykset (1962 ja 1967) . Kunnan arkisto.
Antti Heinonen, Parikkalan kunta
Parikkalan karttapalvelu
https://parikkala.karttatiimi.fi/# |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| |
| Suojelutilanne |
Asemakaava (Keskustaajaman asemakaavan päivitys 23.2.2016):
YH Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue.
sr Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai taajamakuvan kannalta arvokas rakennus. MRL:n 57:n nojalla määrätään että rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä jotka vähentävät oleellisesti rakennuksen julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen kulttuurihistoriallista arvoa. Muutoksista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Rakennusoikeus määräytyy
nykyisen rakennuksen mukaan.
Yleiskaava:
ei yleiskaavamerkintää
Maakuntakaava:
ei aluevarausmerkintää |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| hallintorakennukset kunnantalot suojeluskuntatalot |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Inventointihankkeet |
| 2023 Etelä-Karjalan modernin rakennusperinnön inventointi |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| 2012 Parikkalan keskustan inventointi |
| |