|
|
|
|
| 689-432-12-8 Simpeleentie 74, 56800 Simpele |
| |
| Rakennukset |
| |
| Kuvaus |
| Rakennus valmistui vuonna 1926 Simpeleen kirkkoherran virkataloksi. Vuonna 1959 pappila peruskorjattiin, jolloin sisätiloissa tapahtui muutoksia. Kirkkoherra Mikko Rinkinen muutti 1990 pois pappilasta. |
| |
| Historia |
Simpeleen seurakunta erotettiin Parikkalan emäseurakunnasta vuonna 1920. Itsenäinen kirkkoherrakunta aloitti varsinaisen toimintansa vuonna 1922 ensimmäisen kirkkoherran astuessa virkaansa.
1920-luvun klassismia edustavan talon rakennuttivat paikallisen paperitehtaan omistajat, jotka olivat edesauttaneet tätä oman seurakunnan syntymistä. Talon suunnitteli rakennusmestari T. Paakki, ja se valmistui 1926.
Pappilan asuinrakennukseen tehtiin 1950-luvulla remonttia, jolloin taloon tehtiin keskuslämmitys ja samalla purettiin kahdeksan kaakeliuunia pois. Rakennuksen ikkunat uusittiin 1980-luvulla.
Pappilaan vievät portin viereen tehty talousrakennus valmistui vuonna 1926. Rakennus on toiminut myös rippikoulutupana. Rakennuksen keskiosa on hirsirakenteinen ja muut seinät ristikkorunkoisia, pystyrimalaudoitettuja.
Pappila on vuodesta 2021 ollut nykyisten yksityishenkilöiden omistuksessa. |
| |
| Lähteet |
Rautjärven karttapalvelu
https://rautjarvi.karttatiimi.fi/#
Meillä kotona. Salla ja Juho muuttivat 100-vuotiaan pappilan vuoksi Simpeleelle – ”Täällä on ihmisen hyvä olla” 1.7.2026
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/simpeleen-vanha-pappila
Suomen Sukututkimusseura. Tietoja Suomen seurakunnista. Simpele
https://seurakunnat.genealogia.fi/post/simpele
Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87. 1987 |
| |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| valtakunnallisesti merkittävä |
| |
| Suojelutilanne |
Asemakaava:
ei asemakaavamerkintöjä
Yleiskaava (Simpele-Änkilän osayleiskaava 2004, 1.1.2004):
V Virkistysalue
Maakuntakaava:
ei aluevarausmerkintää
ma/kv VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE
Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| asuinrakennukset pappilat (virkatalot) |
| |
| Teema-artikkelit |
| |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| |