kuvituskuva
Paluu etusivulle      Tietoa Kaavelista

Etelä-Karjalan kulttuuriperintötietokanta Kaaveli.fi

näytä/piilota  Hae alueita ja kohteita
 
  
  
 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
 
 
näytä/piilota  Hae teema-artikkeleita
 
  
  
  
  
 
 
 
 
Sisällysluettelo
 
Karttahaku
Taipalsaari Parikkala Ruokolahti Lemi Rautjärvi Lappeenranta Savitaipale Luumäki Imatra
 
Imatra  Kiisselin talo (Kiisseli)
anna palautetta kohteen tiedoista
Kuva:  (Sinikka Myyrä 26.7.2011)  Kuva: Pariaitta - päärakennus - vilja-aitta (Teija Ahola 2023)  Kuva: Ruoka/vilja-aitta, taustalla näkyy kivi-, betonitiili- ja lautarakentinen karjarakennus. (Teija Ahola 2023)  Kuva: Samankaltainen kerralla rakennettu pariaittarakennus on Arposenmäen ja Vertasen pihapiirissä. (Teija Ahola 2023) 
153-417-4-197 Hauenkuja 9
 
Rakennukset
 
Kuvaus
Kiisselin tilan vanha talouskeskus sijaitsee Siitolan kylän länsipuolen ydinalueisiin kuuluneen peltoaukean eteläreunalla. Rakennukset sijoittuvat rekisterinumeron 4 vanhalla talotontille.

Kesällä 2023 pihapiirissä oli vanha hirsirunkoinen päärakennus, entinen kivi-, betonitiili- ja puurakenteinen karjarakennus-rehukuuri, hirrestä yksinäisaitta (vilja) ja pariaitta (vaate, nukkuma) sekä entinen saunarakennus, kivi-betonirakenteinen maakellari sekä pienet puurakenteiset sauna ja autovaja. Nurmipintainen puutarha hedelmäpuineen keskittyy päärakennuksen länsi- ja eteläpuolelle. Hauenkujaa reunustaa koivurivi.

Aikoineen kylätie kulki talotontin kautta Arposenmäen suuntaan. Kun vanha tonttimaa oli jaettu (Kiisseli ja Sav-oro), tie siirtyi Kiisselin kohdalla tontin eteläpuolelle. Hauenkuja on rakennettu kaduksi ensimmäisen asemakaavan myötä.
 
Historia
Kiisselin talo kuuluu Siitolan kylään, joka oli jo uuden ajan alussa suuri: ensimmäiseen maakirjaan vuonna 1543 sieltä kirjattiin kymmenen taloa. Alueen siirryttyä 1743 solmitun Turun rauhan yhteydessä osaksi Venäjää toteutettiin verollepano, jossa Siitolan taloluvuksi ilmoitettiin 13. Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan aikana toimitetussa isossajaossa, 1830-luvulla, Siitolan kylään muodostettiin 16 (17) kantatilaa.

Kylän asutus on ollut moniryhmäinen. Yhden peltokyläalueen muodostava Ritikankosken seutu kuuluu kylän vanhoihin asuma-alueisiin. Nykykoossaan peltoaukea käsittää ensisijaisesti kantatiloihin nro 4 ja 16 kuuluneita maita, joita myöhemmät jakotoimitukset ovat pirstoneet. Kantatilan nro 4 muodostanut Kiisseli on säilynyt yhdellä eteläosan talotonteista. Kiisselin talon itäpuolelta on purettu osatalon pihapiiri (om. Uljas Louhivuori) lukuun ottamatta vanhaa kivikellaria, joka sijaitsee nykyään kaupungin omistuksessa olevalla maapalalla. Lännessä on edelleen asuttuna kantatilan nro 16 (Arposenmäki, tunnettu Mansikkana) vanha talotontti ja sen lounaispuolella kantatilan nro 7 tonttimaa (Hietanen, tunnettu Lehtolana).

1930-luvun alkuvuosina Kiisselissä majoitettiin Tainionkosken kirkon rakentajia.

Talollinen Tuomas Kiisselin pojat Esko ja Kosti ostivat Kiisselin tilan, silloiselta kiinteistötunnukseltaan 4:87, ja siihen rajautuvan Apupellon 16:11 isältään vuonna 1950. Salme Kostiainen (92 v., o.s. Kiisseli) muisteli, että ennen Kiisseleita tämä Arposenmäestä erotettu Apupelto olisi ollut jossakin vaiheessa Tornator Ab:n omistuksessa.
Kohteena oleva Kiisselin talon pihapiiri on nykyään kiinteistöä 4-197, joka on rekisteröity 1988.

Esko Kiisseli jäi viljelemään kotitilaansa. Maatalous loppui 1900-luvun loppupuolella, ensin lähtivät lehmät 1980-luvun alussa. Kosti perusti talon Arposenmäen viereen Apupelto-tilalle (Kykyrinmäki).
 
Historia
Arkistoselvitys

Rakennusluvat:
111-1956 Karjarakennuksen laajentaminen puurunkorakenteisella rehuvarastolla 128 m2. Uusi rehukuuri tehtiin entisen tallirakennuksen paikalle. Suunnittelija Aarne Ojala, Länsi-Karjalan mvs. Rakennuttaja Esko Kiisseli. Toteutunut.

123-1956 Sauna 18,4 m2. Suunnittelija Aarne Ojala, Länsi-Karjalan mvs. Rakennuttaja Esko Kiisseli. Toteutunut.
 
Lähteet
Rakennusinventointi. Ritikankosken ja Karhumäen asemakaava ja asemakaavan muutos. Inventoinnin työkertomus 7.8.2023. Tilaaja Imatran kaupunki, kaavoitus.

Lasse Ojonen 1994: Imatran rakennetun ympäristön kohteet. Imatran kaupunginmuseoiden julkaisuja 1/1994. Lappeenrannan kirjapaino, Imatra.

Imatran kaupungin arkisto
- rakennusluvat
- asemakaavakartat

Kansallisarkisto
Senaatin kartat 1898: XVII 49 [Ruokolahti]
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto
Uudistushakemisto, Imatra
Isojakokartta: Karta öfver Siitola bys ägor i Ruokolax Socken Jäskis Härad och Wiborgs Län. 1834–35. G66:151–23.
Viipurin kuvernementin kartta-arkisto
Transport Charta öfver Nedannämnde Byar belägne i Ruokolax sokn…[1780–1811]. Telén, Fr. Wilh. [sine anno, n. 1820]. VKKA 437.

Suullista tietoa
Sinikka ja Soini Kurri, Imatra (välitetty Salme Kostiaisen tiedonanto)
Risto Mansikka, Imatra
 
Kulttuurihistoriallinen merkittävyys
paikallisesti merkittävä
 
Museoalan ontologian käsitteet
maatalous 
 
Teema-artikkelit
 
Inventointihankkeet
1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi
2023 Imatran yleiskaavainventointi
2023 Ritikankosken rakennusinventointi