kuvituskuva
Paluu etusivulle      Tietoa Kaavelista

Etelä-Karjalan kulttuuriperintötietokanta Kaaveli.fi

näytä/piilota  Hae alueita ja kohteita
 
  
  
 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
 
 
näytä/piilota  Hae teema-artikkeleita
 
  
  
  
  
 
 
 
 
Sisällysluettelo
 
Karttahaku
Taipalsaari Parikkala Ruokolahti Lemi Rautjärvi Lappeenranta Savitaipale Luumäki Imatra
 
Taipalsaari  Kirkkoherran pappila (Juhananranta)
anna palautetta kohteen tiedoista
Kuva: Kirkkoherran pappilan päärakennus idästä päin kuvattuna. (Päivi Makkonen 2025)  Kuva: Kirkkoherran pappilan päärakennus lännestä päin kuvattuna. (Päivi Makkonen 2025)  Kuva:  (Arto Hämäläinen 1986) 
831-445-9-0 Etelärinteentie 13, 54920 Taipalsaari
 
Rakennukset
 
Kuvaus
Juhananrannan päärakennus ja vanhimmat talousrakennukset ovat Taipalsaaren seurakunnan rakennuttamat. Entinen Taipaleen kartano(nimismiestalo, kuninkaankartano) siirtyi vastaperustetulle Taipalsaaren seurakunnalle 1571. Pihapiiri rakennuksineen vaihtoi omistajaa 1900-luvun jälkipuoliskolla, ja on ollut viime vuosikymmenet yksityiskotina. Pappilan pellot jäivät seurakunnan omistukseen. Viljelykset ovat ulottuneet hautausmaalta pitkälle kaakkoon Jauhialantien eteläpuolelle aivan järven rantaan. Talouskeskus on sijainnut Pappilanlahden rannalla 1500-luvulta saakka. Vuosisatoja viljeltyjen peltojen poikki on rakennettu uusi tie ja sen varteen, Juhananrannan lähelle, on tullut omakotiasutusta.

Entinen pappilan päärakennus on omistajan tietojen mukaan 1840-luvulta. Suurikokoinen aumakattoinen vaakalaudoitettu hirsirakennus on pietarilaista empire-tyyliä. Käynnissä olevat kunnostustyöt ovat alkaneet 2006. Pihapiirissä on myös talonpoikaisia piharakennuksia, kuten kaksi yksihuoneista aittaa (siirretty pihapiirissä), talousrakennus (puuliiterit, maitojäähdyttämö, karjakon asunto) ja holvattu kivikellari (kirkon viinikellari) päällysaittoineen. Rannalla on hirsinen sauna. Pihapiirissä on ollut myös mm. suuri kivinavetta ja väentupa. Viime vuosisadan alun valokuvissa näkyy maantieltä pihaan vievä koivukuja. Puukuja on paikoillaan, mutta kujanteessa on koivujen lisäksi lehtikuusia, joita on harvahkona metsikkönä myös pihan tuntumassa. Nykyisten omistajien aikana tuulensuojapuustoksi istutetut rajakuuset ovat kasvaneet korkeiksi. Pappilan itäpuolelta on lain nojalla rauhoitettu piilipuu- eli salavaryhmä. Salavia on ollut enemmänkin pappilan ympäristössä ja ranta-alueella.

Kohde on yksityisomistuksessa.
 
Lähteet
Lievonen, Timo: Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. 1987.

Taipalsaari. Kirkonkylän ajantasaisasemakaava - ranta-alue. Mäntylän asemakaava. (Kulttuuriympäristöselvitys)raportti 16.5.2007. Selvitystyö Ahola.

Etelä-Karjalan museo, rakennustutkijan arkisto, rakennusinventoinnit:
- 1979 Teija Mononen ja Jarmo Kankaanpää (Museovirasto)

Taipalsaaren karttapalvelu. https://taipalsaari.karttatiimi.fi/#

Etelä-Karjalan liitto. Etelä-Karjalan 2. vaihemaakuntakaava, epävirallinen maakuntakaavojen yhdistelmäkartta. https://liitto.ekarjala.fi/wp-content/uploads/2023/11/EKMKYhdistelma2023_Kartta_Lansiosa.pdf
 
Kulttuurihistoriallinen merkittävyys
maakunnallisesti merkittävä
 
Suojelutilanne
Asemakaava (Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus 2008): AO/s Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristön ja luonnonsuojelun sekä maiseman kannalta arvokkaat puut on säilytettävä.
sr Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. MRL 127:n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa.

Yleiskaava (Taipalsaaren Kirkonkylän, Saimaanharjun ja Ketveleen osayleiskaava 2025):
AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääosin tiiviiseen pientaloasutukseen.
sr 11 RAKENNUSTAITEELLISESTI TAI KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE.
Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden ja käyttötarkoitusten muutosten on oltava sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvan
kannalta arvokas luonne säilyy. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset sopeutuvat ympäristöön.
MRL 41 :n nojalla määrätään, että rakennusten purkaminen ei ole sallittua. Alueeseen kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä tulee varata museoviranomaiselle mahdollisuus lausunnon antoa varten.
sm MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖSKOHDE/ -ALUE. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava museoviranomaista.

Maakuntakaava:
A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet.
ma/km MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE. Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä.
 
Museoalan ontologian käsitteet
asuinrakennukset  kuninkaankartanot  nimismiehen virkatalot  pappilat (virkatalot) 
 
Teema-artikkelit
 
Inventointihankkeet
1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi
2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke