kuvituskuva
Paluu etusivulle      Tietoa Kaavelista

Etelä-Karjalan kulttuuriperintötietokanta Kaaveli.fi

näytä/piilota  Hae alueita ja kohteita
 
  
  
 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
 
 
näytä/piilota  Hae teema-artikkeleita
 
  
  
  
  
 
 
 
 
Sisällysluettelo
 
Karttahaku
Taipalsaari Parikkala Ruokolahti Lemi Rautjärvi Lappeenranta Savitaipale Luumäki Imatra
 
Taipalsaari  Seurojentalo Väinölä
anna palautetta kohteen tiedoista
Kuva:  (Teija Ahola 2007)  Kuva:  (Niklas Nylund 08.08.2022)  Kuva: Seurojentalo Väinölä lännestä päin kuvattuna. (Päivi Makkonen 2025)  Kuva: Seurojentalo Väinölä luoteesta päin kuvattuna. (Päivi Makkonen 2025) 
831-417-29-0 Kirkonrantatie 2, 54920 Taipalsaari
 
Rakennukset
 
Kuvaus
Taipalsaaren Nuorisoseura perustettiin 1896. Kirkonkylän rannassa sijaitseva seuratalo Väinölä sai nimensä vuonna 1901, kun lukkari Erikssonin leski möi pienehkön hirsitalon Nuorisoseuralle. Taipalsaaren Työväenyhdistys omisti taloa vuodesta 1917 vuoteen 1924. Nuorisoseuran omistukseen palannut rakennus siirtyi 1928 Seuratalo Väinölä Oy:lle(osakkaina nuorisoseuran lisäksi Suojeluskunta ja Urheiluseura Saaren Veikot). 1930-luvun puolivälissä Väinölä siirtyi kokonaan Taipalsaaren Suojeluskunnan omistukseen. Jatkosodan aikana Väinölä oli 16 puolustusvoimien käytössä – läheisellä Kellomäellä oli ilmanvalvontatorni. Sodan päätyttyä talo siirtyi kunnan omistukseen.

Väinölä on rakennettu vaiheittain nykyiseen asuunsa. Pientä hirsitaloa laajennettiin ensimmäisen kerran työväenyhdistyksen omistusaikana rakentamalla juhlasali ja näyttämö. Seuraava laajennus tehtiin rakennusmestari Y. U. Hagerbergin piirustuksien mukaan. Laajennus ja talon uudistus valmistui 1928. Näyttämön kulissit ja talon koristelutyöt maalasi näyttelijä-taiteilija Antti Wäisänen Lappeenrannasta. Kirkonkylän keskustassa sijainneen ns. Vaivaisten makasiinin hirret hyödynnettiin talon rakennustarpeina. Vuosina 1977-78 kunta laajensi ja kunnosti Väinölän. Nykyinen asu on 2000-luvun alun peruskorjauksesta.
 
Lähteet
Lievonen, Timo: Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. 1987.

Taipalsaari. Kirkonkylän ajantasaisasemakaava - ranta-alue. Mäntylän asemakaava. (Kulttuuriympäristöselvitys)raportti 16.5.2007. Selvitystyö Ahola.

Etelä-Karjalan museo, rakennustutkijan arkisto, rakennusinventoinnit:
- 1979 Teija Mononen ja Jarmo Kankaanpää (Museovirasto)

Taipalsaaren karttapalvelu
https://taipalsaari.karttatiimi.fi/#
 
Kulttuurihistoriallinen merkittävyys
paikallisesti merkittävä
 
Suojelutilanne
Asemakaava (Kirkonkylän asemakaavan muutos 2008, 11.3.2008):
Y Yleisten rakennusten korttelialue

Yleiskaava (Taipalsaaren Kirkonkylän, Saimaanharjun ja Ketveleen osayleiskaava 2025):
C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE.
Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue varataan pääasiassa liike-, toimisto- ja palvelu-tiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikoille sekä näihin liittyville liikenne- ja virkistysalueille.
sr6 RAKENNUSTAITEELLISESTI TAI KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE.
Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden ja käyttötarkoitusten muutosten on oltava sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvan kannalta arvokas luonne säilyy. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset sopeutuvat ympäristöön.
MRL 41 :n nojalla määrätään, että rakennusten purkaminen ei ole sallittua. Alueeseen kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä tulee varata museoviranomaiselle mahdollisuus lausunnon antoa varten.

Maakuntakaava:
A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE
Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet.
Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet.
ma/km MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE
Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä.
 
Museoalan ontologian käsitteet
kulttuurilaitokset  nuorisoseurantalot  suojeluskuntatalot  työväentalot 
 
Teema-artikkelit
 
Inventointihankkeet
2023 Etelä-Karjalan modernin rakennusperinnön inventointi
1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi
2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke