kuvituskuva
Paluu etusivulle      Tietoa Kaavelista

Etelä-Karjalan kulttuuriperintötietokanta Kaaveli.fi

näytä/piilota  Hae alueita ja kohteita
 
  
  
 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
 
 
näytä/piilota  Hae teema-artikkeleita
 
  
  
  
  
 
 
 
 
Sisällysluettelo
 
Karttahaku
Taipalsaari Parikkala Ruokolahti Lemi Rautjärvi Lappeenranta Savitaipale Luumäki Imatra
 
Taipalsaari  Taipalsaaren vanha kunnantupa
anna palautetta kohteen tiedoista
Kuva: Vanha kunnantalo (Teija Ahola 2019)  Kuva:  (Arto Hämäläinen 1986)  Kuva:  (Niklas Nylund 08.08.2022)  Kuva: Taipalsaaren vanha kunnantupa kaakosta päin kuvattuna. (Päivi Makkonen 2025) 
831-417-29-1 Kirkkorannantie 3, 54920 Taipalsaari
 
Rakennukset
 
Kuvaus
Laivarannassa säilyneen vanhan kunnantalon ulkoasu korkeuden ja kattomuodon osalta palautuu 1900-luvun alkupuolelle. Talo on rungoltaan vanhempi, oletettavasti 1880-luvun alkuvuosilta. Luonnonkivinen perustus, ulkoverhous ja rakennuksen alakerroksen mittasuhteet viittaavat 1800-luvun lopulle.

Talon rakennusvaiheista kerrotaan mm. taipalsaarelaisen Elin Pakkasen haastattelussa (Kotiseutukokoelma, T. Pyysalo). Pakkasen äiti oli kertonut, että rippikouluvuonna 1882 oli hirsiä vedetty paikalle kunnantalon rakennustarpeiksi. Elin Pakkasen kuvauksen mukaan talo oli ollut ensi alkuun kansanomainen yksikerroksinen hirsitalo. Korotus ja sen yhteydessä tehty mansardikatto ajoittunevat 1920-luvun alkuun. Myöhemmin rakennuksen yleisilmettä ovat muuttaneet ikkunoiden mallin uudistaminen.

Talo on viimeksi toiminut kirjastona vuoteen 2010. Kirjasto on muuttanut uusiin tiloihin Saimaanharjulle. Vanhan kunnantalon uudiskäytöstä tai säilymisestä ei ole päätöstä.
 
Historia
Kohde on rakennettu kunnantuvaksi eli kunnantaloksi, jossa toimi viimeksi kunnan kirjasto. Nykyinen vuonna 1990 valmistunut kunnantalo liittyy sijainniltaan laivarantaan, kuten vanhakin kunnantupa. Uuden kunnantalon suunnittelijana oli Arkkitehtitoimisto Riitta ja Kari Ojala Lappeenrannasta.

Asetuksella maalaiskuntien itsehallinnosta 6/2 1865 kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Kunnallinen itsehallinto sai alkunsa. Kunta sai oman kirkollisesta jaosta erillisen hallinto-organisaation. Taipalsaarella kuntakokouksia järjestettiin aluksi taloissa. Sitten 1880-luvun loppupuolelle kirkonkylään rakennettiin kunnantupa kokousten pitopaikaksi.

"Taipalsaaren kunnan vuoden 1953 kunnalliskertomuksessa todetaan, että kunnantoimistoon on ollut keskitettynä kaikkien muiden keskushallintoon kuuluvien asioiden hoito, paitsi sosiaali-, taksoitus- ja rakennuslautakuntien alaiset asiat on hoidettu omissa toimistoissaan. Kunnantoimiston henkilökuntaan ovat kuuluneet kunnansihteeri, kirjanpitäjä ja kaksi toimistoapulaista. Kunnantoimisto on ollut avoinna klo 9–12 ja 13–16.30 paitsi lauantaisin ja juhlapäivien aattoina klo 9–13.30. "

Kirjasto aloitti toimintansa kunnantalolla 1890-luvun alkuvuosina ja säästöpankki toimi talossa vuodet 1917–1931. Kunnan kantakirjasto (per. 1920) toimi alkuun kunnantalon yläkerran yhdessä huoneessa. Koko talo oli kunnan kirjaston käytössä vuodesta 1990 vuoteen 2009, jolloin toiminta siirtyi uuteen kirjastotaloon Saimaanharjulle. Kirjaston muuton jälkeen rakennus jäi tyhjilleen ja rapistui. Vuoden 2019 alussa toteutunut talokauppa pelasti rakennuksen purkamiselta, josta oli jo keväällä 2017 tehty päätös teknisessä lautakunnassa.

RAKENNUSHISTORIA

Vanhan kunnantalo on valmistunut 1886 ja nykyiseen kokoonsa rakennus korotettiin 1920-luvulla, ennen vuotta 1928.

Taipalsaaren kuntakokouksessa maaliskuun 29. päivänä 1885 tehtiin päätös kuntahuoneen rakentamisesta Taipalsaaren pitäjään. Kuntakokouksen asettama komitea valmisteli ehdotuksen kunnanhuoneen rakennustavasta ja esitti ”vähäisen pohjapiirustuksen”. Läänin kuvernööri antoi vahvistuksensa kuntakokouksen hyväksymälle ehdotukselle syyskuun 3. päivänä 1885.

Kuntahuoneen rakennustyöt jaettiin kolmeen erilliseen urakkaan. Yhden kokonaisuuden muodosti kivijalan valmistus, joka tuli olla valmis 1.6.1886, hirsien hakkaus ja piiluaminen, seinien eristäminen (sammal), vesikaton ja lattian tekeminen. Työhön kuului myös ikkuna- ja oviaukkojen tekeminen, karojen ja vaarnojen asentaminen. Toiseen urakkaan kuului puusepäntöitä, kuten ikkunat ja ovet. Jälkimmäisten osalta myös maalaustyöt: rakennuksessa 13 lasia ja 2 vinnilasia, 6 ovea. Kolmannen työkokonaisuuden muodostivat muuraustyöt. Molemmat jälkimmäisistä urakoista tuli olla valmiit 1. syyskuuta 1886.

Taipalsaarelaisen Elin Pakkanen on muistellut äitinsä kertoneen, että 1882 olisi hirsiä vedetty paikalle kunnantalon rakennustarpeiksi. Elinin kuvauksen mukaan talo oli ollut ensi alkuun kansanomainen harjakattoinen yksikerroksinen hirsitalo. Kuvauksen mukainen talo näkyykin 1909 otetussa valokuvassa.
 
Lähteet
Vanha kunnantalo, Kirkkorannantie 3. Rakennusinventointi. Raportti 5.7.2019. Teija Ahola. Selvitystyö Ahola. Tilaaja: Taipalsaaren kunta.

Lievonen, Timo: Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. 1987.

Taipalsaari. Kirkonkylän ajantasaisasemakaava - ranta-alue. Mäntylän asemakaava. (Kulttuuriympäristöselvitys)raportti 16.5.2007. Selvitystyö Ahola.

Etelä-Karjalan museo, rakennustutkijan arkisto, rakennusinventoinnit:
- 1979 Teija Mononen ja Jarmo Kankaanpää (Museovirasto)

Taipalsaaren Wanha Kunnantupa. Taipalsaaren Wanhan Kunnantuvan tarina.
https://wanhakunnantupa.fi/fi_FI/wanhan-kunnantuvan-tarina

Taipalsaaren kunta. 6. Vanha kunnatupa.
https://www.taipalsaari.fi/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/taipalsaaren-kulttuuriperintoreitit/i-kirkonkyla-saimaanharju/6-vanha-kunnatupa
 
Kulttuurihistoriallinen merkittävyys
paikallisesti merkittävä
 
Suojelutilanne
Asemakaava (Kirkonkylän asemakaavan muutos 2020, 18.3.2020):
P-1 Palvelurakennusten korttelialue. Alue on varattu hyvinvointi-, kokous-, koulutus-, ravitsemus- ja harrastustoiminnan palveluille sekä niiden toimintaan liittyville hotelli- ja majoituspalveluille.
sr-3 Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksen keskeiset alkuperäiset ominaispiirteet tulee säilyttää ja niiden tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Rakennuksen ulkoasun korjaus-, muutostyöt on toteutettava rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla. Rakennusta koskevista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

Yleiskaava (Taipalsaaren Kirkonkylän, Saimaanharjun ja Ketveleen osayleiskaava 2025):
C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE.
Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue varataan pääasiassa liike-, toimisto- ja palvelu-tiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikoille sekä näihin liittyville liikenne- ja virkistysalueille.
sr5 RAKENNUSTAITEELLISESTI TAI KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE.
Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden ja käyttötarkoitusten muutosten on oltava sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvan kannalta arvokas luonne säilyy. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset sopeutuvat ympäristöön.
MRL 41 :n nojalla määrätään, että rakennusten purkaminen ei ole sallittua. Alueeseen kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä tulee varata museoviranomaiselle mahdollisuus lausunnon antoa varten.

Maakuntakaava:
A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE
Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet.
Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet.
ma/km MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE
Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä.
 
Museoalan ontologian käsitteet
hallintorakennukset  kirjastorakennukset  kunnantuvat  ravintolat  seurakuntatalot 
 
Teema-artikkelit
 
Inventointihankkeet
2023 Etelä-Karjalan modernin rakennusperinnön inventointi
1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi
2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke