 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Savitaipale  Hakamäen museoalue |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 739-426-4-97 Paimensaarentie 10, 54800 Savitaipale |
| Rakennukset |
| 1. Aitta |
| 2. Esiintymislava |
| 3. Huoltorakennus - inva-wc |
| 4. Näkötorni |
| 5. Pariaitta |
| 6. Päärakennus |
| 7. Riihi |
| 8. Ruotusotamiehen torppa |
| 9. Savusauna |
| 10. Tuulimylly |
| 11. Vilja-aitta |
| Kuvaus |
| Hakamäki on seurakunnan omistama viiden hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue, jossa on Savitaipaleen kotiseutuyhdistyksen omistama ulkomuseo. Ulkomuseo koostuu suuren juhlakentän laidassa olevista seitsemästä eri puolilta maakuntaa kerätyistä rakennuksista. Alueella on vuoden 1918 kansalaissodan kaivantoja.
Päärakennus on tyypillinen alueen maalaistalon päärakennus. Siinä on tupa, läpiajettava eteinen, kamari ja ruokahuone. Hirsinen. Harmaa. Listat ja ikkunan pokat ovat vaalean keltaiset. Talossa on kuusiruutiset ikkunat. Kuisti pihanpuolella on helmiponttilla vuorattu lautarakenteinen kuisti. Juhlakentän puolella on avokuisti. Perustana on luonnonkivi + laasti, kuistissa betonipylväät. Ullakon päätyikkunat T-malliset. Katto on aaltomaista mineriittilevyä. Talo on siirretty Survajalta Tapiola -nimiseltä tilalta. Aitta on kaksikerroksinen luhtiaitta. Molempien aittojen on sillat. Se on ollut punamullattu (väri painunut ruskeaksi). Mineriittilevykatto. Nurkkakivillä. Tuulimylly on varvasmylly. malkakatto. Hirsinen rakennus, yksi seinä on jouduttu vuoraamaan huonon kunnon vuoksi. Harmaa. Savusauna on hirsinen, harmaa. Nurkkakivillä. Siinä on saunan eteinen ja sauna. Saunassa on neliruutuinen ikkuna. Malkakatto. Ruotusotamiehen torppa on harmaa, hirsinen. Veistetyt salvokset. Perustana luonnonkivi ja laasti. Mineriittilevykatto. Torpassa on eteinen, tupa ja ruokahuone. Riihi on hirsinen, harmaa. Sen vieressä on lautarakenteinen kylkiäinen. Vuorattu pystylaudoituksella. Nurkkakiviperustukset. Pärekatto. Riihen takana on matala lautarakenteinen lisärakennus. Vilja-aitta on harmaa, hirsinen. Nurkkakivillä. Pieni ja korkealla maasta nähden oleva oviaukko. Olkikatto. Tilanne 2013: Noin 2006 Hakamäelle rakennettiin uusi esiintymislava (suunnittelijana kunnaninsinööri Jaakko Nopanen). Uusi, puurunkoinen näkötorni rakennettiin mäen Kuolimon puoleiselle reunalla vuonna 2008. Suunnilleen samalta paikalta purettiin näkötorni 1920-luvulla; se oli pystytetty 1900-luvun alkupuolella. |
| Kuvaus |
| PARIAITTA
Pariaitta koostuu kahdesta erillisestä aitasta, jotka on rakennettu Hakamäellä yhteen. Toinen aitta on peräisin Laakon kylästä ja toinen Lapatolta Savitaipaleelta. Aitat on siirretty Hakamäelle vuonna 2011. Vasempaan aittaan on koottu muun muassa kirvesmiehen, sepän ja metsurin työvälineitä. Oikealla puolella olevassa aitassa on esillä kankaita sekä kankaan ja langan valmistamiseen ja työstämiseen liittyviä välineitä. Aittojen välissä on tila, jossa voidaan säilyttää esimerkiksi rekeä. RIIHI Riihi on saatu lahjoituksena Kaino Pylköltä Savitaipaleen Pylkönniemeltä. Sen ulkoseinään leikatun vuosiluvun mukaan se on yli sata vuotta vanha. Rakennus on pystytetty vuonna 1978. Riihessä on sisäänlämpiävä kiviuuni, jossa pidettiin tulta jopa kolme päivää, jotta vilja kuivaisi. Ovessa olevaa luukkua pidettiin auki, jotta savu haihtuisi. Samasta syystä myös seinässä on räppänä. Riihen vieressä on vaja, jossa säilytettiin suurempia esineitä. Riihen takaosaa kutsutaan koppoliksi ja siellä säilytettiin puinnissa irronneita ruumenia. Riihen oikealla puolella on vanha erillinen riihitalli, jossa on säilytetty puinnin jälkeen olkikupoja. Riihitalli on siirretty Hakamäelle Taipalsaaren Haikolasta Pellin talosta. RUOTUSOTAMIEHEN TORPPA Ruotusotamiehen torppa on museoalueen vanhin rakennus, 1700-luvulta. Se on ostettu Jalmari Parralta ja tuotu Savitaipaleen Parranniemeltä Hakamäelle vuonna 1956. Torppa oli sotilaan ja hänen perheensä asunto aikana, jolloin Ruotsin lain mukaan muutaman talon ryhmän täytyi ylläpitää yhtä ruotusotamiestä, joka sodan syttyessä lähtisi heidän puolestaan taistelemaan. SAVUSAUNA Savusauna on ostettu Savitaipaleen Kaihtulasta Väinö Lindiltä vuonna 1960. Saunassa kylvettiin ja peseydyttiin, se oli synnytyspaikka ja siellä kuppari imi pahat veret pois. Saunassa kuivattiin ja puhdistettiin pellavat ja tehtiin maltaat, joskus savustettiin lihaakin. Saunan rautaisessa pyykkipadassa keitettiin pyykki ja tehtiin teurastusjätteistä saippuaa sekä valmistettiin suurpitojen keitot. TUPA Tupa on peräisin Savitaipaleen Survajan kylästä, läheltä Suomenniemen rajaa. Se on ostettu Toivo Saalastilta. Hakamäelle talo on siirretty vuonna 1972. Se on rakennettu talkootyönä ja lahjoitusvaroin. Talon arvioitu ikä on noin 200 vuotta. Rakennus on ollut aiemmin savupirtti. Tulisijan on kopio talossa aiemmin olleesta tulisijasta. Talon porstupa on alun perin ollut läpiajettava. Taloon on kuulunut myös porstuan peräkamari, joka on kuitenkin Hakamäellä jätetty rakentamatta. TUULIMYLLY Tuulimylly on ostettu Helvi ja Nestor Kiljuselta Ristiinan Liiansaaresta vuonna 1957. Tyypiltään mylly on niin sanottu jalkamylly. Myllyrakennus seisoo ja kääntyy tukevan paalun varassa. Myllyssä on täydellinen koneisto ja erikoisuutena ulkoseinässä oleva pärehöylä. VILJA-AITTA Kakskerrosaitta on peräisin Olkkolan kartanon pihapiiristä, jossa se oli suuren piharakennuksen osana. Myös aitan irtaimisto on suurelta osin peräisin Olkkolan kartanosta. Aitta oli kartanon vilja-aitta. Savitaipaleella vilja- ja liha-aittaa kutsuttiin yleisesti riistaitaksi. Aitan ylempi kerros toimi kesäisin palvelusväen nukkumapaikkana. Nyt se on museon varastotilana. Lähde: Hakamäen museoalueen rakennusten opaskortit |
| Historia |
| Seurakunnan omistama n. 5 ha:n laajuinen luonnonsuojelualue, jossa kotiseutuyhdistyksen ulkomuseo jossa 7 rakennusta. Alueella 1918 -sodan kaivantoja, juhlakenttä ja esiintymislava.
Talo on tyypillinen läpiajettava, se on siirretty Survajalta Tapiola -nimiseltä tilalta. On ollut Toivo Saalastin talo. luotu: 14.9.2005 mpesu |
| Lähteet |
| Haapalainen-Tiainen, Räty, Perusselvitys Etelä-Karjalan museoista. LPR 1987 s. 61-64
Jurvanen, Pertti, Museoeväitä. 1986 Lievonen, Timo: Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. 1987. Rakennusinventoinnit liitteineen. Timo Lievonen 1986 ja Anu Talka 1991. Savitaipaleen karttapalvelu https://savitaipale.karttatiimi.fi/?setlanguage=fi Hakamäen museoalueen rakennusten opaskortit |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| maakunnallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (RK korttelit 59, 61-63 ja virkistys-, erityis-, suojelu-, tie-, liikenne- ja vesialueet, RK:n muutos kortteli 59 ja venevalkama-alueet 6.11.1990):
SL Luonnonsuojelualue. Alueen käytöstä ja sillä sallittavista toimenpiteistä on Kymen lääninhallitus antanut rauhoitusmääräykset 20.3.1986 päätöksessään Y 1020. ua Ulkomuseoalueeksi varattu luonnonsuojelualueen osa. (museorakennukset) ja Juhlakenttäalueeksi varattu luonnonsuojelualueen osa. pa Puistometsäalueeksi varattu luonnonsuojelualueen osa. Yleiskaava (Kirkonkylän taajaman osayleiskaava pohjoispuoli 23.11.2023): SL Luonnonsuojelualue sm 3 Muinaismuistokohde tai alue Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, jonka kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista toimenpiteistä ja maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Luku sm merkinnän jäljessä viittaa kaavaselostuksen taulukkoon. Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää LUONNONSUOJELUALUE / -KOHDE Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Niitä ovat valtioneuvoston hyväksymien suojeluohjelmien alueet ja muut luonnonsuojelualueet. sekä Natura 2000 -ohjelman alueita mikäli päätösten yhteydessä on toteuttamiskeinoksi esitetty luonnonsuojelulakia. Luonnonsuojelualueiksi on osoitettu myös yksityismaille perustettuja maakunnallisesti merkittäviä suojelualueita. ma/km MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| kulttuurilaitokset museorakennukset ulkoilmanäyttämöt |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 1987 Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |