 Hae alueita ja kohteita |
| Hae teema-artikkeleita |
| Sisällysluettelo |
| Karttahaku |
|
Rautjärvi  Kansantalo (Simpeleen työväentalo) |
| anna palautetta kohteen tiedoista |
|
|
| 689-432-2-420 Simpeleentie 44, 56800 Simpele |
| Rakennukset |
| Kuvaus |
| Työväentalo paloi joulukuussa 1915. Ab Simpele oli tukemassa rakentamista, kun uusi talo rakennettiin vanhalle paikalle jo seuraavan vuoden syksynä. Talon vihkiäiset pidettiin toukokuussa 1917.
Talon tienpuoleiseen päätyyn on rakennettu matala lisäosa vuonna 1955, jossa oli vaatesäilytys, naistenhuone ja konehuone. Laajennuksen alla oleva varastotila suunniteltiin myöhemmin muutettavaksi konehuoneeksi. Myös sisäänkäynti talon päästä oli muutoksen takia muutettava pitkälle sivulle, jolta purettiin keittiön sisäänkäyntikuisti. Sisällä muutettiin molempien ullakolle menevien portaiden paikkaa. Yläkerran eteisestä tuli kokoushuone ja vaatesäilöstä kerhohuone. Toiseen päähän tehtiin asunto. Vuonna 1977 kellarikerroksen jatkeen alle tehtiin kattilahuone, sauna ja pesuhuone sekä pukuhuone. Ensimmäisessä kerroksessa laajennettiin salia ja ravintolaa sekä tehtiin keittiö. Toisen kerroksen asunto kunnostettiin talonmiehen asunnoksi. Keittiöremontti on tehty kesällä 1995. |
| Historia |
| Kivijärven työväenyhdistys, joka oli työläisiä kokoavana järjestönä toiminnaltaan vireä 1900-luvun alussa, rakensi kohta perustamisensa jälkeen työväen- eli kansantalon samalle paikalle missä Simpeleen työväentalo seisoo tänäkin päivänä.
Ensimmäinen talo oli pienempi kuin nykyinen ja kun se joulukuussa 1915 paloi maan tasalle, alkoi uuden rakentaminen välittömästi. Uusi komea talo vihittiin käyttöön vappuna 1917. Talon rakentaminen rahoitettiin Paperiosaston omalla rahoituksella ja PSP:n lainalla. Rakentaminen tehtiin talkoilla. Työväentalo oli vilkkaassa käytössä lyhyitä aikoja lukuun ottamatta aina 1960-luvulle asti. Tällöin yhteiskunnalliset muutokset johtivat siihen, että talon merkitys pieneni ja käyttö väheni. Talosta tuli työväenyhdistykselle ylivoimainen taakka ja jotta se säilyisi työväen hallussa Simpeleen paperityöläiset, Paperiliiton Simpeleen osasto 25, lunastivat sen omistukseensa. Vuosikymmenten saatossa työväentaloa on ylläpidetty ja vielä nytkin, 2000-luvulla, se pystyy tarjoamaan toimitiloja erilaisille talon käyttäjille. Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, kokoushuone, arkistotiloja, varastoja, eteinen, saunatilat sekä kahden huoneen ja keittiön asunto. Talossa on järjestetty muun muassa kokouksia, nuorisotoimintaa, tansseja, juhlia ja elokuvia. |
| Lähteet |
| Rautjärven rakennusinventointi, Susanna Rantanen, 1996. Etelä-Karjalan museo.
EKNSL. Nuorisoseuran kortti K 600:3234 Kivijärvi Työväentalo. Etelä-Karjalan museo. Rautjärven kunnan rakennusluvat l42/55 ja L9/77. Paperiliitto. Simpeleen osasto 25. Historia. Työväentalo https://www.paperiliitto.fi/simpeleen-osasto-25/historia/tyovaentalo.html Wikipedia. Simpeleen Paperin ammattiosasto 25:n Kansantalo https://fi.wikipedia.org/wiki/Simpeleen_Paperin_ammattiosasto_25:n_Kansantalo Rautjärven karttapalvelu https://rautjarvi.karttatiimi.fi/# |
| Kulttuurihistoriallinen merkittävyys |
| paikallisesti merkittävä |
| Suojelutilanne |
| Asemakaava (Simpeleen asemakaava 14.6.2004):
YV Huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue Yleiskaava (Simpele-Änkilän osayleiskaava 2004, 1.1.2004): PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Maakuntakaava: ei aluevarausmerkintää ak KUNTA- / ALUEKESKUKSEN KEHITTÄMISVYÖHYKE Merkinnällä osoitetaan keskeisten kunta-/aluekeskusten liikenne-, asuin-, palvelu-, ja yritysympäristön kehittämisvyöhykkeet. Alueilla, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. |
| Museoalan ontologian käsitteet |
| ammatillinen työväenliike kulttuurilaitokset paperiteollisuus sosiaalidemokraattinen työväenliike työväentalot |
| Teema-artikkelit |
| Inventointihankkeet |
| 2026 Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hanke |
| × | ||
| < |
|
> |